Martinkirkko on kaupunkikuvallisesti vaikuttava, 1930-luvun uusasiallisen klassismin korkeatasoinen esimerkki. Maaston muotoihin Sotalaistenmäelle Aurajoen itärannalle sovitettu tiilestä rakennettu, vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Alttarinpuoleisessa päässä pääakselista ulkonee runkohuonetta kapeampi ja matalampi kuori ja eteläisellä pitkällä sivulla sakaristo. Pääsisäänkäynnin vierestä kohoaa porrasrakennuksella runkohuoneeseen yhdistetty tasapäätteinen campanile-tyyppinen kellotorni. Kirkon kapeita käytäväksi supistuneita sivulaivoja basilikaalisesti korkeammalle kohoavan päälaivan katteena on loivahko satulakatto. Kirkkosalin päälaivaa kattaa poikittaisin "vantein" korostettu, voimakkaasti muotoiltu betoninen tynnyriholvi, jota kannattavat kapeiden sivulaivojen käytäväaukkojen lävistämät tukipilarit. Kuorin taustaseinää peittää suuri Kristusta ristillä esittävä monumentaalimaalaus, jonka ovat tehneet taiteilijat Einari Vehmas ja Karl Ingelius. Kirkolle kuljetaan kahdelta suunnalta, puuistutusten reunustamaa kivettyä tietä ja Aurajoen puolelta nousevia kiviportaita. Kirkon viereinen Martin seurakuntatalo on arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema. Temppelinkadun toisella puolella on arkkitehti Aulis Blomstedtin Invaliditalo vuodelta 1951 kirkolle avautuvine parvekejulkisivuineen.
Martinkirkko on Turussa Martin kaupunginosassa Aurajoen itäpuolella sijaitseva kirkkorakennus. Turun Martinseurakunta perustettiin seurakuntajaossa vuonna 1921, minkä jälkeen sille ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkorakennusta. Kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933. Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Kirkon tyylille on ominaista sekä ulkona että sisällä toistuva tiukka asiallisuus ja yksinkertaisuus.
