Tietoa kohteesta
Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen. Älylän aluetta rajaavat Kramsunkatu, Keskussairaalantie ja Seminaarinkatu. Varsinaisia Älylän huviloita ovat kaksi Oksalan taloa, Heiskan talo, Jussilan talot, Karpion talo, Salervon talo ja Mikkolan talo. Älylän taloille ovat tunnusomaisia jugendkauden yksityiskohdat ikkunakoristeluissa, kuisteissa ja parvekkeissa. Pihapiirit ja puisto ovat osittain 1920-luvun puutarhakaupunki-ideaalien mukaisia. Älylä-nimitys lienee ollut yleisesti käytössä 1960-luvulle asti. Älylän alueella ovat myös Alvar Aalto museo (Alvar Aalto 1973) sekä Keski-Suomen museo (Alvar Aalto 1961). Seminaarinmäen alue käsittää kaksi korttelia, joissa on yhteensä 17 tonttia. Aluetta rajaavat Lounaispuisto, Vapaudenkatu, Haarakatu ja Seminaarinkatu. Alue liittyy luontevasti osaksi yliopistoaluetta ja Seminaarikadun alapäässä Älylän huvila-aluetta. Alueen rakennuskanta on säilynyt suhteellisen hyvin. Rakennuksia ovat muiden muassa entinen kruununmakasiini, VPK:n ja Heinosen talot, Jyväskylän juomatehdas, Stooren, Ojalan, Beckerin ja Laitakarin talot, Wivi Lönnin oma talo ja Ville Lönnin talo sekä Parviaisen kaupunkitalo. Monet rakennuksista ovat arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemia. Seminaarinmäen alueeseen liittyy myös seminaarin oppilaiden alun perin 1869 istuttama puisto, Lounaispuisto, jonka ensimmäiset 100 puuta istutettiin talkoilla tuolloin vielä avoimena olleelle pellolle. Ensimmäisiä puulajeja alueella olivat koivut, tuomet, pihlajat sekä lehmukset.