Turun linna on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.
Tietoa kohteesta
Turun linna on hallinto-, yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen avainkohde. Vanhin Suomessa sijaitsevista Ruotsin kruunun linnoista on toiminut keskiajalta uudelle ajalle Varsinais-Suomen ja Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen hallintokeskuksena. Turun harmaakivilinna on Aurajokisuun huomattava maamerkki, jota ympäröi satama siihen liittyvine pienteollisuus- ja varastoalueineen. Turun linna kuvastaa Aurajoen suun ja Turun merkitystä Varsinais-Suomen keskuksena. Keskiaikainen linna on uudistettu renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Suurin osa linnan huoneista holveineen on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnanpuiston alueella on näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.