Rakennusperintö

Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvalle satama- ja kauppapaikalle rakennettu Korsholman linna ja sen viereen syntynyt Vanha Vaasan kaupunki on toiminut Pohjanmaan hallinnollisena keskuksena 1300-luvulta vuoden 1852 kaupunkipaloon. Hallinnollisesta asemasta kertovat keskiaikaisen linnan paikka muistomerkkeineen, keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot, entinen hovioikeuden talo sekä entinen läänin lasaretti. Mustasaaren kirkoksi muutettu Vaasan hovioikeuden talo on Suomenlinnan ohella maamme merkittävin 1700-luvun julkinen rakennushanke. Vanhan Vaasan alueen katu- ja korttelirakenne periytyy 1600-luvun puolivälissä laaditusta ruutukaavasta. Alueen asuinrakennukset ovat pääosin 1930-1950 -luvuilta. Ainoa 1852 palosta säästynyt kivinen kauppiastalo on Vanhan Vaasan pääkadun eli Kauppiaskadun varrella sijainnut kaksikerroksinen Falanderin eli Wasastjernan talo vuodelta 1782. Kauppiaskadun varrella olleen raatihuoneen torin laidalla ovat keskiaikaisen Mustasaaren Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Kirkon vieressä on 1671 rakennetun kellotapulin harmaakivinen makasiinina toiminut pohjakerros. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. Tapulin raunio on katettu 1992. Vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella on entinen hovioikeuden talo, joka on kaupunkipalon 1852 jälkeen muutettu Mustasaaren kirkoksi. Varhaiskustavilaisessa mansardikattoisessa rakennuksessa on kolossaalipilasterein varustettu keskirisalliitti. Hovioikeuden puisto periytyy rakennuksen valmistumisajalta. Hovioikeuden talon itäpuolella on hovioikeuden presidentin puutarha lammikoineen ja kivimuureineen. Puistossa eteläisen tulliportin luona on myös pieni klassisistinen päävartiorakennus, joka alkuaan sijaitsi torin reunalla. Hovioikeuden talolta lähtevä puukujanne johtaa Korsholman linnan paikalla olevalle kumpareelle, jossa on 1700-luvulla sijainnut maaherran residenssi. Vanhan Vaasan lehmuskuja on Suomen vanhin julkisessa käytössä oleva puistokatu. Vanhan Vaasan satama on alkujaan sijainnut kaupungin länsipuolella. Nyt jo maatuneen Hästholmenin sataman paikkaa ja Vanhaa Vaasaa yhdistää kanaali. Kanaalin suulla on jäännöksiä Krimin sodan aikaisista pattereista. Vanhan Vaasan pappila eli Hagan pappila sijaitsee 1600-luvun loppupuolelta periytyvällä paikallaan kaupungin pohjoispuolella. Kaupunkipalolta säästynyt päärakennus on rakennettu 1782 ja sitä on jatkettu 1804. Vanhan Vaasan historiallisiin rakennuksiin kuuluu myös vanha läänin lasaretti, nykyinen Mustasaaren sairaala, kaupunkialueen länsipuolella. Alueella on empirekauden lääninsairaala ja sen pihapiirin konttori- ja talousrakennus sekä 1890-luvun sielullisesti sairaiden vastaanottolaitos. Yhtenäinen sairaalan rakennusryhmä on osa autonomian ajan alussa organisoitua lääninsairaalaverkkoa.

Museoviraston tietokanta
Aikapolku – Löydä Suomen kulttuuriperintö