Pasilan veturitallit on Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva vanha veturitallialue ja Museoviraston suojelukohde. Kokonaisuus koostuu kahdesta, pohjoisesta ja eteläisestä, kaarenmuotoisesta talliyksiköstä. Veturien säilytys talleilla päättyi 1990-luvulla, mutta osassa tiloja säilytetään edelleen Väyläviraston kunnossapitokalustoa. Veturitallit ovat osittain Väyläviraston ja osittain Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.
Tietoa kohteesta
Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle. Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit muodostavat laajan teollisuusalueen. Kolme veturitallia ja niiden toimistorakennus aivan pääradan tuntumassa muodostavat ns. Keski-Pasilan alueella merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tiilirakennusten sarja jatkuu radan länsipuolella, missä on rautateiden pisin asuinrakennus, kolmikerroksinen Toralinna, jonka naapureina on puisia rautatieläisten asuinrakennuksia. Konepaja-alueella pääradan itäpuolella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit ovat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa alueen muusta kaupunkirakenteesta sulkevaa aitausta. Vaunujen valmistus on lopetettu ja alue on otettu uuteen käyttöön. Alueen länsiosassa konepajan rakennuksia on purettu ja niiden paikalle sekä entiselle ratapiha-alueelle on rakennettu 2000-luvulla uusia asuinkortteleita. SOK:n teollisuuskorttelit sijoittuvat välittömästi konepajojen läheisyyteen Sturenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun väliseen kortteliin, joka on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun lopusta alkaen. Punatiilisille konepajarakennuksille kontrastin muodostavan valkean, tilajärjestelyltään yhtenäisen tuotanto- ja varastorakennuskompleksin ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Huttunen ja Valde Aulanko 1930-luvulla. Funktionalistisissa rakennuksissa sijaitsevat mm. kahvinpaahtimo, trikootehdas ja keskusvarasto. Korttelissa on tapahtunut uudisrakentamista, tuotanto- ja varastotiloja on muutettu toimistoiksi mutta sen kokonaisilme on edelleen yhtenäinen.