Kaivopuisto Helsingin kaupunginniemen eteläisimmässä kärjessä on ulkomaisten esikuvien mukaan 1830-luvulla hienostolle rakennettu kaivo- ja merikylpylälaitoksen puisto, josta 1800-luvun lopulla on muodostettu edustava julkinen kaupunkipuisto. Kaivohuone on yksi kaupungin vanhimmista edelleen alkuperäiskäytössä olevista ravintoloista. Puiston itäpuolella on samanaikaisesti kylpylän kanssa syntynyt huvilakaupunginosa, jossa sijaitsevat mm. 1882 avattu Cygnaeuksen galleria, maan vanhin taidemuseo, sekä monien suurlähetystöjen residenssit. Helsingin ensimmäiset julkiset puistot Esplanadi ja Kaisaniemi perustuvat asemakaavaan, mutta kolmas, Kaivopuisto, on kaupungin ulkopuolelle etelärantaan perustetun yksityisen kylpyläyhtiön rakentama, alkujaan eliitin käyttöön suunniteltu suljettu puisto. Terveellistä kävelyä ja meri-ilmasta nauttimista varten suunnitellun laajan puiston luomiseen uhratuista suurista voimavaroista kertoo yhä mm. kylpylä- ja kaivohuoneyhtiön rakentama hallitseva nelirivinen pääakseli eli nykyinen Iso Puistotie. Sen eteläpäätteenä rannassa ollut arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kylpylä ei ole säilynyt, mutta kylpylän edustalla ollut laivalaituri on samalla paikalla. Entisen kylpylän paikan vieressä on Ursulan kahvila, jolla on ollut edeltäjä jo 1950-luvulla. Kaivopuiston rannan eteläisimmässä kärjessä on pieni rakennus vuodelta 1904. Se on maan toiseksi vanhin mareografi, joka mittaa meriveden korkeutta ja suolapitoisuutta. Pääkäytävän varrella puiston keskellä on Engelin suunnittelema ravintola, Kaivohuone, jota on useaan kertaan laajennettu. Puiston itäpuolella on kylpylän perustamisen aikoihin syntynyt huvilakaupunginosa, jossa rakennukset sijaitsevat tontin keskellä mutkittelevien pikkukatujen varrella. Tiiviin, vehreän ja korkeatasoisen huvilaympäristön luonteen säilyttäneellä alueella on kylpylän aikaisia huviloita, kuten Villa Kleineh ja Kalliolinna. Kalliolinnan vieressä on professori ja taiteentukija Fredrik Cygnaeuksen huvila (J.W. Mieritz 1869). Cygnaeuksen Suomen kansalle testamenttaama huvila ja taidekokoelma on ollut yleisölle avoin vuodesta 1882. Galleria on osa Suomen kansallismuseota. A. Bomanin suunnittelema huvila (1874) on ollut Suomen marsalkka, vapaaherra C.G. Mannerheim asunto vuodesta 1924 vuoteen 1951 ja on sen jälkeen toiminut Mannerheimin elämää ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Kaivopuiston huvila-alueen rakenne ja huvilamainen luonne on säilynyt rakennuskannan tiivistymisestä huolimatta. Kaivopuistosta on muodostunut 1900-luvulla Helsingin diplomaattikaupunginosa.
Kaivopuisto on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja. Se sijaitsee Ullanlinnan vieressä kantakaupungin eteläosassa, aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla. Alue saanut nimensä samalla paikalla 1800-luvulla toimineelta kylpy- ja kaivolaitokselta.