Tietoa kohteesta
Lappeenrannan Rutolan alueella Saimaan vanhaan lasku-uomaan on muodostunut kulttuurihistorialtaan rikas ympäristö. Siihen kuuluvat lasku-uoman varren esihistorialliset asuinpaikat, metsäteollisuuden uiton erityistarpeisiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa rakentama ylivientilaitos uittorakenteineen sekä toisen maailmansodan aikana rakennetun puolustuslinjan eli Salpalinjan vesistöihin tukeutuvat varustukset. Kärjenlammen pohjoisrannalla olevan Saksanniemen kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueen pohjois- ja länsipuolella on esihistoriallisia asuinpaikkoja Ruoholammella, Rovonlahdella sekä Jänköjärven Uirinniemessä. Rutolan ylivientilaitos on muistomerkki aikanaan teknisesti uraauurtavasta tukkien uittojärjestelmästä. Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan Valkealan uittoreitiksi tai väliväyläksi, on noin 110 km:n pituinen. 1890-luvulla muodostettu väylä mahdollisti W. Gutzeit & Co:n puunhankinta-alueen laajenemisen ja tukkien oston keskittymisen Itä-Suomeen. Saimaan tukkien saanti lisäsi Kotkan tehtaiden tuotantoa tuntuvasti. Saimaan Rovonlahden rannan ja Myllylammen välillä on 1890 tehty Telataipaleen kaivanto, jota on levennetty 1900-luvun alussa. Myllylammen ja Kärjenlammen välisessä 260 metrin maakannaksessa on 1890-1892 valmistunut tukkien siirron mahdollistava ylivientilaitos eli rullarata. Rulladan korvannut puinen uittokouru vuosilta 1908-1909 on yhä vanhan laitteen länsipuolella, joskin lahonneena. Rutolan rännien itäpäässä on jäljellä heikkokuntoisia laitteistoja mm. korkea punatiilinen muuntamo ja kaksikerroksinen ylivientilaitosrakennus vesipumppuineen. Kärjenlammen ja Jängönjärven väliset kanavarakenteet ovat yhä nähtävissä. Kärjenlammen päässä kanavan penger on valettu betonista. Rutolan alueella on runsaasti Salpalinjan linnoitteita, kuten betoniluola valtatien koillispuolella (ks. myös Salpalinja-kohde). Salpa-aseman luolastoja tarvittiin asevarastoiksi ja miehistön majoitusta varten. Rutolan luolissa on toiminut mm. sairaala.