Vaasan tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista. Uuden Vaasan 1855 vahvistetun asemakaavan mukaisesti kreikkalaiskatolinen kirkkotori eli Aleksanterintori on Kirkkopuistikon eteläpäässä ja torin keskellä arkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema Vaasan ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko 1860-luvun alusta. Kirkkotorin länsipuolen korttelissa on kirkon valmistumisen jälkeen sotaväen majoitustiloiksi rakennettu punatiilinen "kivikasarmi". Kirkkotorin itä-, länsi- ja eteläpuolella on toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta. Rakennukset puuistutuksineen on ryhmitelty säännöllisen ruutukaavan mukaan kirkkoaukion ja suorakaiteen muotoisen keskusaukion ympärille. Kasarmialue on rakennettu paviljonkiperiaatteella ja yksikerroksiset empirerakennukset on toteutettu vastaavien kasarmialueiden tyyppipiirustuksin. Suljettuja piha-alueita muodostavat mm. neljä U:n muotoista komppaniarakennusta keskuspihan molemmin puolin. Muista rakennuksista mainittakoon koristeellisesti viimeistelty pataljoonan komentajan asuintalo. Vanhan kasarmialueen laajennusalueella etelässä on mm. varastorakennuksia 1900-luvun alkupuolelta.
Vaasan tarkka-ampujakasarmit on 1880-luvulla rakennettu kasarmialue Vaasassa, keskustan lounaisosassa ortodoksikirkon ympärillä ja Korsholmanpuistikon varrella. Aluetta käyttävät nyt monet taidealan toimijat kattonimellä Kulttuurikasarmi, ja siellä sijaitsevat muun muassa tanssin aluekeskus ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis. Sairaalarakennus toimii hostellina.