Tietoa kohteesta
Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns. funkiskauden keskuskatunäkymistä. Ajallista perspektiiviä kaupunkikuvaan tuovat Raatihuoneen tori, joka perustuu vuoden 1731 asemakaavaan sekä pieni puinen raatihuone 1830-luvulta. Toisen maailmansodan jälkeiseen nousukauteen liittyvä Kajaanin liikekeskus on toteutettu funktionalististen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Kaupunkikuvallisen julkisivun Kauppakadulle muodostavat Kainuun Säästöpankin liike- ja asuinrakennus, Seurahuone, Ipatin talo, kaksi myymälä- ja asuinrakennusta sekä Osuuskauppa Maakunnan liiketalo. Yhtenäisen kattolinjan muodostavat rakennukset ovat vaaleiksi rapattuja ja tasakattoisia. Kauppakatu kulkee läpi kaupungin ensimmäisen asemakaavan mukaisen umpikulmaisen torin, jonka etelälaidalla on entinen raatihuone. Raatihuoneen korttelissa on Eino Pitkäsen suunnittelema funkistyylinen entinen poliisitalo, nykyinen Kajaanin taidemuseo. Torin luoteiskulmassa on Kauppakadun arkkitehtuuria jatkava Kainuun Sanomien rakennus. Kauppakadun funkistaloihin voidaan katsoa kuuluvan myös Koivukoskenkadun varrella olevat kaksi asuinkerrostaloa. Katu päättyy Koivukosken rantapuistoon. Kajaanin 1828-1831 rakennettu raatihuone on yksikerroksinen, aumakattoinen puurakennus, jonka funktiota ja asemaa kaupunkikuvassa on korostettu kupolipäätteisellä kellotornilla. Raatihuone Kauppakadun ja toriaukion nuorten rakennusten keskellä on kiinnostava viesti kaupungin historiasta mittakaavaltaan täysin muuttuneessa ydinkeskustassa.