Tietoa kohteesta
Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Sunilan asuinalueen suunnittelussa on ollut keskeistä paitsi työväen elinolojen parantaminen myös perinteisesti teollisuusyhdyskuntiin liittyneen sosiaalisen hierarkian pehmentäminen. Sunilan tehtaat ja asuinalue on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kymijoen vesistön puunhankinta-aluetta hyödyntänyt Sunila sijaitsee Kymijoen itäisimmän suuhaaran päässä. Pyötisen saarella sijaitseva tuotantorakennusten ryhmä on julkisivuiltaan osin puhtaaksi muurattua punatiiltä, osin valkeaksi rapattu. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaina. Tehdasrakennuksia on laajennettu jatkuvasti, mutta lisäykset on tehty Aallon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopeuttaen. Korkea savupiippu ja kuljettimet antavat tehdasalueelle sen ominaisen ilmeen. Aallon 1930-luvun suunnittelusta on säilynyt satamavarasto sekä tehtaan konttori suurine aulaikkunoineen ja 1950-luvun laajennuksista 70 metriä pitkä meesapolttimo. Tehtaan asuinalue sijaitsee tehtaan pohjoispuolella metsäisellä länsirinteellä. Se on rakennettu osin funktionalismin suunnitteluperiaattein, osin Alvar Aallon omien ideoiden pohjalta. Rivi- ja kerrostalot on sijoitettu väljästi mäntymetsää kasvavaan rinteeseen myötäilemään maastonmuotoja viuhkamaisesti. Aalto on suunnitellut asuinalueen asemakaavan sekä insinöörien ja toimihenkilöiden sekä työväestön asuinrakennukset, jotka ovat olleet valmistuessaan asumismukavuudeltaan ja varustelultaan hyvin korkeatasoisia. Asuntojen pohjaratkaisut ovat olleet aikanaan hyvin moderneja eri toimintoja varten eriytettyine tiloineen ja kiinteine kalusteineen. Asuinalueen rakennuksissa on hyödynnetty teräsbetonirakenteiden suomia mahdollisuuksia mitoituksessa ja mm. porrashuoneiden ja tuuletusparvekkeiden järjestelyissä. Asuinalueella perinteinen tehdasyhdyskuntien suunnitteluun liittynyt hierarkia on väistynyt: Virkailijoiden ja työväen asunnot on sijoitettu samalle alueelle ja erityyppiset asuintalot on sovitettu yhteen siten, että vain asunnon koko on kertonut asukkaiden aseman yrityksessä. Julkisivumateriaalina on useimmiten valkoiseksi slammattu punatiili. Puistolan tehdasvalmisteiset tyyppipientalot sijaitsevat asuinalueen pohjoispäässä. Asuinalueen ulkopuolella on kokoontumis-, urheilu- ja harrastustilana toimiva Sunilan Pirtti, joka periytyy selluloosatehdasta edeltäneeltä sahan ajalta.