Tietoa kohteesta
Hamina on puhdaspiirteinen historiallinen linnoituskaupunki, jolla on ainoalaatuinen asemakaavallinen ratkaisu ja linnoitusjärjestelmä. Haminan säteittäinen asemakaava pohjautuu renessanssin ideaalikaupunkimalliin. Kaupunkialuetta ympäröi linnoituskehä vahvoine bastioneineen. Kaupungin keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua. Kaupungissa on rakennuskantaa 1800-luvulta sekä yhtenäisiä katunäkymiä, ainoastaan lounaisosa on uusiutunut. Kasarmialue kaupungin itäosassa antaa linnoitukselle sotilaallista leimaa. Merkittäviä julkisia rakennuksia ovat mm. raatihuone, luterilainen ja ortodoksinen kirkko, Vehkalahden kirkko sekä Haminan keisarillisen kadettikoulun (myöhemmin Reserviupseerikoulun) päärakennus. Raatihuone 1700-luvun lopusta sijaitsee säteittäisten katujen keskipisteessä ympyränmuotoisella torilla. Kolmikerroksisen uusklassillisen kivirakennuksen monumentaalinen keskustorni on tehty 1840-luvulla Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan. Pohjakerroksessa on holvattuja huonetiloja, pääkerroksen huonejako on hyvin säilynyt. Luterilainen kirkko on Raatihuoneentorin luoteisreunassa. Uusklassillinen luterilainen kirkko on rakennettu C.L. Engelin piirustusten mukaan ja valmistunut vuonna 1843. Kirkon tontilla on sankarihaudat, kansalaissodan muistomerkki ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Ortodoksinen kirkko rajautuu torin itäreunaan. Apostoli Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty kirkko on uusklassillinen pyörötemppeli vuodelta 1837. Sen 1863 valmistunut sipulipäätteinen kellotorni on venäläiskansallisten arkkitehtuurimuotojen varhaisimpia esimerkkejä Suomessa. Kirkon tonttia kiertää komea aitarakennelma. Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko kaupungin koillisosassa on uudistettu nykymuotoonsa 1821 kaupunkipalon jälkeen. Kadettikoulun kolmikerroksinen päärakennus on arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema. Kadettikoulun alue käsittää lähes neljänneksen Haminan bastionilinnoitetusta ympyräkaupungista itäisen Viipurin portin tuntumassa. Alueella on arkkitehti C.L. Engelin ja E.B. Lohrmannin suunnittelemia rakennuksia kuten maneesi, sairaala, reserviupseerikoulun esikuntana, koulun johtajan punatiilinen asuintalo, myöhemmin upseerikerho. Alueen vanhaa rakennuskantaa on Viipurin portin vartiorakennus. Vanhimmat kasarmirakennukset ovat 1780-luvulta, varasto- ja luokkarakennus 1800-luvun alusta. Vallihaudan ulkopuolella kasarmi-, varasto- ja huoltorakennukset ovat 1910-luvun venäläistä tiiliarkkitehtuuria. Huomattavia muita yksittäisiä rakennuksia Haminassa ovat mm. Fredrikinkatu 1, rikasmuotoinen puinen kaupunkipalatsi vuodelta 1889 (W. Aspelin), Rauhankatu 5, uusrokokootyylinen ns. Arvilommin talo vuosilta 1849-1859 sekä porvariskartanot Kasarmikadun varrella ja ns. Pormestarintalo vuodelta 1866. Kivitaloista mainittakoon Kadettikoulunkatu 2 B, nykyinen kaupunginmuseon 1760 rakennettu talo, jossa Kustaa III ja Katarina II 1783 neuvottelivat rauhasta. Pikkuympyränkatu 5; Seurahuone 1890 (Kiseleff & Heikel). Pikkuympyränkatu 8; Haminan säästöpankin puinen rakennus vuodelta 1888 (W. Aspelin). Kasarmikatu 5; Aladinin talo on alkuaan rakennettu 1790-luvulla tykistökomentajan asuintaloksi. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1914 (G. Taucher). Kasarmikatu 4-8; Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus. Alueen rakennukset periytyvät pääosin 1841 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Kasarmikatu 6:ssa toimii Kauppiaantalomuseo. Kaupunkia ympäröinyt laaja bastionikehä on lounaissivustaa lukuun ottamatta säilynyt ja vallit on restauroitu huoliteltuun kuntoon. Pohjoissivustan Keskusbastioni on muutettu kesäiseksi juhlakentäksi arkkitehtonisesti vaikuttavine telttakatoksineen.