Hervanta on yksi Suomen tunnetuimmista 1970-luvulla rakennetuista lähiöistä. Hervannan asemakaavallinen idea perustuu kompaktin kaupunkirakenteen teoriaan vastareaktiona puutarhakaupunki-ideologialle. Betonisen asuinalueen ytimenä ovat ajan lähiösuunnittelulle tyypilliseen tapaan liikekeskus ja julkisten palveluiden rakennuskompleksi, johon kuuluvat toimintakeskus sekä vapaa-ajankeskus seurakuntatiloineen. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat rakennukset on toteutettu punatiilestä, mikä luo kontrastin ympäröivälle betoniselle kerrostalorakentamiselle. Keskusakselisommitelman tiiliarkkitehtuurin ja viherympäristön muodostama kokonaisuus luo asuntoalueelle oman selkeän identiteetin. Liikekeskuksen arkkitehtuuri muodostaa vastapainon kerrostaloalueen arkkitehtuurille. Rakennuksen pääjulkisivu on symmetrinen, kaariaiheilla ja erilaisilla muuraustekniikoilla elävöitetty. Keskiakselille sijoitettu kaksitasoinen sisätori erottuu rakennusmassassa korkeampana osana, jota ympäröivät suurmyymälät ja erikoisliikkeet. Tiilivuorattu uudisosa vastaa leveydeltään ja korkeudeltaan vanhaa puolta. Vapaa-aika- ja seurakuntakeskuksessa on käytetty julkisivuaiheina epäsäännöllisen muotoisia ikkunoita, loivasti kaartuvia muotoja ja pyöristettyjä kulmia. Seurakuntakeskuksen keskeinen tila on kirkkosali, vapaa-aikakeskuksessa sijaitsevat harrastustilat ja urheiluhalli. Toimintakeskuksena tunnetussa rakennusryhmässä on kolme osaa: terveyskeskus, kirjasto ja elokuvateatteri. Niitä yhdistää osittain katettu keskikäytävä ja pieni aukio. Rakennuksille ovat leimallisia ylös- ja ulospäin kaartuvat räystäät.
Hervannan keskusakseli on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva julkisten rakennusten kokonaisuus, joka on suunniteltu ja rakennettu vuosina 1974–1989. Keskusakseli kuuluu arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän päätöihin, ja se muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön.