Tietoa kohteesta
Ratinan stadion on maamme hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia. Vuonna 1966 valmistuneen Ratinan stadionin asema urheilurakentamisen historiassa on merkittävä toisena suuren mittakaavan ja edistyksellisen betoniarkkitehtuurin urheilustadionina Helsingin Olympiastadionin jälkeen. Ratinan stadion on sijoitettu Ratinanniemelle kohtaan, jossa Tammerkoski laskee Pyhäjärveen, ja se muodostaa niemen julkisivun ydinkeskustaan päin. Stadionin rakentaminen liittyy Helsingin olympialaisiin, mutta sen nykyinen asu ja rakenteet on toteutettu Timo Penttilän piirustusten mukaan 1963-1966. Rakenteet ovat Bertel Ekengrenin insinööritaidon näyte. Stadionin sisäliikuntatilat ovat Ratinan suvannon reunaan pengerretyssä korokkeessa, joka kaartaa suvannon suuntaisena stadionin ohi. Katsomo-osa on tämän korokkeen päällä. Pääkatsomossa on teräsbetoninen kehä-kuorirakenne. Pystyrakenteet rytmittävät katsomoa. Näiden kehäpalkkien keskinäinen etäisyys on 6.6 m ja niiden välissä on itsekantava taitelaatta. Pääkatsomon katos on profiloitu. Varsinainen kenttäosa on ympäröity matalammilla avokatsomoilla. Avokatsomo on paikalla valettua etumuuria lukuunottamatta elementtirakenteinen. Rakennukset ovat raakabetonipintaiset, mikä antaa niille luonteenomaisen betonisen asun. Stadionin päädyissä on vallit; itäpäädyssä on nurmetettu maavalli. Stadioniin liittyy neljä maisemallisesti merkittävää teräsbetonista valomastoa, jotka ovat maan ensimmäisiä paikallavalettuja betonirakenteita. Pääsisäänkäynnin vieressä on Pentti Papinahon veistos "Vesieste" (1963).