Tietoa kohteesta
Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen koululaitoksen historiaan ja eri aikakausien oppilaitosarkkitehtuuriin liittyvän kokonaisuuden. Tammissaaren seminaari on yksi 1800-luvun lopun opettajaseminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. Puistomainen seminaarin alue on entisen Tammisaaren latokartanon alueella vanhan kaupungin ulkopuolella. 1870-luvulla perustetun naisseminaarin ulkoasultaan hyvin säilyneisiin rakennuksiin kuuluvat latokartanon aikaiset 1600- ja 1700-lukujen päärakennukset sekä 1870-1900 rakennetut seminaarirakennukset, jotka edustavat ajan tyypillistä oppilaitosarkkitehtuuria. Vanhimpien rakennusten rinnalla on myös nuoria koulurakennuksia. Alueen väljä puisto kaartelevine hiekkakäytävineen periytyy osin jo latokartanon ajalta. Latokartanon rapattu yksikerroksinen entinen päärakennus on mahdollisesti Tammisaaren vanhin ei-kirkollinen rakennus ja peräisin 1600-luvulta. Latokartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on valmistunut 1780-luvulla. Sen julkisivujen asu on lähinnä 1800-luvun keskivaiheilta. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Axel Hampus Dalströmin suunnittelema koristeellinen, aumakattoinen, hirsinen seminaarirakennus keskikäytävineen ja symmetrisine tilaratkaisuineen edustaa opettajaseminaarien ensimmäistä rakennuskautta 1870-luvulla. Päärakennusta jatkettiin voimistelusalilla eteläpäästä 1900. Näiden lisäksi vanhinta ja hyvin säilynyttä ja tasokasta laitosarkkitehtuuria ovat johtajan asunto ja seminaarin ruokala Höijerinkadun päätteenä. Tammisaaren koulukorttelit seminaarialueesta länteen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti tärkeän koulurakennusten kokonaisuuden bulevardimaisen Raaseporintien molemmin puolin. Kouluista vanhin, ala-alkeiskoulu vuodelta 1841, on aumakattoinen empirerakennus. Sen vieressä on toinen empirerakennus, lääninarkkitehti Jean Wiikin 1850 suunnittelema alkeis- ja reaalikoulu. Sitä on laajennettu vinkkelitaloksi reaalikoulun tarpeisiin lääninarkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan 1878. Seuraavana on seminaarin harjoituskoulun vanhin pääosa, yksikerroksinen hirsirakennus vuodelta 1884 Axel Hampus Dalströmin suunnittelemana. Sitä vastapäätä on kansakoulu vuodelta 1879 lääninarkkitehti Kiseleffin suunnitelmien mukaan. Kansakoulua on laajennettu arkkitehti Theodor Höijerin piirustusten mukaisesti 1898, jolloin rakennus sai yhden luokan kokoiset siivet kulmiinsa. Vanhan koulukeskuksen tuntumassa, sen eteläpuolella, on rapattu, sokkelistaan liuskekivetty arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema 1953 valmistunut kansakoulu. Aikakaudelleen tyypillinen koulurakennus on alkujaan ollut kaupungin kansakoulun ja seminaarin harjoituskoulun yhteishanke 1800-luvun koulujen tilapulan ratkaisemiseksi.