Tietoa kohteesta
Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano. Kolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet. Identtiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta. Kartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly. Kartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. Kartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo.