Malmgårdin kartano linnamaisine päärakennuksineen, suurine tiilisine talousrakennuksineen, kuusiaitoineen ja puistoineen luo poikkeuksellisen historiallisen ja maisemallisen kokonaisuuden peltolakeuksien keskelle. 1800-luvun historismiin tukeutuvalle päärakennukselle on harvoja vastineita Suomessa. Malmgårdin kartano sijaitsee Forsbyn ruukinalueen pohjoispuolella Koskenkylänjoen länsirannalla, Päijänteen alueelle johtavan vanhan kauppatien varrella. Kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu linnamainen kartanon päärakennus on saanut tyylivaikutteensa pohjoisranskalaisesta renessanssista. Kaksikerroksinen tiililinna, johon liittyy kaksi yksikerroksista pihalle työntyvää siipeä, on rakennettu 1882-85 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kartanon interiöörien yleiskäsittely ilmentää kertaustyylejä ja huomattavin tila on toisen kerroksen suuri ritarisali loisteliaine seinä- ja kattomaalauksineen. Päärakennuksen liittää puistoon terassi ja portaikkorakennelma. Englantilaistyylinen maisemapuisto on osittain rakennettu puutarhuri M. G. Steniuksen 1884 laatimien suunnitelmien ja osittain maisema-arkkitehti A. F. Rydbergin 1890 tekemien suunnitelmien mukaan. Kartanolinnan koillispuolella on talouspiha, jonka rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelta.
Malmgårdin kartano on kartano entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa Uudellamaalla. Se muodostettiin vuonna 1615 yhdistämällä eräitä Ernst Creutzille lahjoitettuja maatiloja ja sai säterivapauden vuonna 1622. Kartano on ollut Creutzien kreivisuvun omistuksessa siitä lähtien. Kartano on nykyisin erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn. Kartanoalue käsittää yli 500 hehtaaria peltoalaa.