Tietoa kohteesta
Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Sen muodostavat 1700-luvun rajanylityspaikka ruotsalaisine ja venäläisine linnoitteineen, Ruotsin posti- ja tulliaseman paikka sekä markkinapaikka ja Ahvenkosken kartano. 1900-luvun lisän historialliseen ympäristöön on tuonut 1920-luvun betonikaarisilta, 1930-luvulla valmistunut Ahvenkosken vesivoimalaitos patoaltaineen sekä voimalaitoksen eteläpuolitse kulkeva 1960-luvulla rakennettu uusi maantiesilta. Ruotsinpyhtään puolella sijaitseva keskiaikainen kaupankäyntipaikka, Markkinamäki on Kymijoen ja Suuren Rantatien risteyskohdassa. Markkinapaikka on myöhemmin toiminut virran yläjuoksulle Strömforsin sahalle vietävän puutavaran lastauspaikkana. Turusta Viipuriin johtanut Suuri Rantatie on kulkenut Ahvenkosken ja Kymijoen suistossa olevan Kirmusaaren kautta ja sen eriaikaisia linjauksia on yhä nähtävissä. Kymijoen ja Suuren Rantatien leikkauskohdassa on Ahvenkosken raja- ja ylityspaikka 1700-luvulta. Rajan molemmin puolin on ruotsalaisten ja venäläisten 1700-luvun lopulla rakentamia linnoituslaitteita. Ruotsin tulliasemasta Vähä-Ahvenkoskella on maastossa nähtävillä korkeat perustukset, tietä suojanneiden reduttien rauniot, Suuren Rantatien linjaus ja siltapenkereiden rauniot sekä Kirmusaaren venäläisen redutin jäännökset. Kirmusaaren eteläpuolella on Savukosken museosilta 1920-luvulta. Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien rajalla sijaitseva teräsbetonisilta johtaa Kymijoen läntisimmän suuhaaran yli. Muodoltaan 49 metrin pituinen teräsbetonisilta on yksinivelinen yläkaarisilta ja lajissaan maamme ensimmäisiä. Savukosken sillan eteläpuolella on Ahvenkosken vesivoimalaitos patoineen ja patoaltaineen. Maisemallisesti vaikuttavaan voimalakokonaisuuteen kuuluvat alajuoksun penkereet, joenuoma, teräskaarisilta ja istutukset. Joen itärannalla olevaan Ahvenkosken kartanoon johtaa tammikuja Suurelta Rantatieltä. Kartanon huvilamainen päärakennus on yksi harvoista 1800-1900-lukujen vaihteen arkkitehtuurinäkemyksellä toteutetuista kartanorakennuksista. Nykyiseen asuunsa torneineen ja avokuisteineen se on rakennettu arkkitehti Carl C:son Armfeltin piirustusten mukaan 1892-1894. Kartanon interiöörit ovat säilyneet erittäin hyvin. Päärakennuksen ympärillä oleva puutarha on Paul Olssonin suunnittelema. Kartanon harmaakivestä rakennetut viljamakasiini ja entinen talli muodostavat harvinaisen kokonaisuuden päärakennuksen pohjoispuolella ja lienevät, kuten päärakennuksen ulkoasukin, Carl Armfeltin suunnittelemat. Ahvenkosken historiallinen ympäristö on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.