Tietoa kohteesta
Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä ja ajallisesti syvintä kulttuurimaisemaa esihistoriallisine ja historiallisine muistoineen. Porrassalmen kulttuurimaisema avautuu molemmin puolin vanhaa Mikkelin ja Lappeen väliseltä maantieltä. Alueella on kuuluisa Tuukkalan rautakautinen kalmisto ja se on ollut varhaisen hallintopitäjän keskus. Historiallisella ajalla alueelle on perustettu lukuisia kartanoita ja suurtiloja. Porrassalmen tie on yksi Porrassalmen historiallista ympäristöä muovaavista elementeistä. Seitsemän kilometrin pituinen museotie on perua vanhasta Mikkeli-Lappeenranta -tiestä. Maisemallisesti merkittävään Porrassalmen harjuun liittyy lukuisia muistoja Kustaan sodan aikana 1789 käydystä taistelusta. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema muistomerkki tien varrella on paljastettu 1923. Porrassalmen kulttuurimaisemaa ovat myöhemmin muovanneet Moision kuninkaankartano, sittemmin sotilasvirkatalo. Paikalla ovat nykyisin Moison 1920-luvulla perustetun piirimielisairaalan rakennukset puutarhoineen ja puistoineen. Ne edustavat järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta. Sairaala-alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta nykypäivään. Myös Kyyhkylän entinen ratsutila on laitoskäytössä, se toimii Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutussairaalana. Kyyhkylän vanha päärakennus on valmistunut 1856 ja korotettu nykyasuun 1928. Piha-alueella on joukko 1900-luvun talousrakennuksia. Olkkolanniemessä sijaitseva Pellosniemi on entinen Olkkolan säterikartano. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1790-luvulta. Myös pihapiirin aitat ovat 1700-luvulta. Olkkolanniemen koulu on 1900-luvun alusta. Hietalahti on entinen kestikievari, jonka päärakennus on palanut 1990-luvulla. Lenjus on vanha ratsutila, jonka eheän pihapiirin muodostavat päärakennus vuodelta 1785 ja talousrakennukset 1700-luvulta ja 1800-luvulta. Annilan vanhaan ratsutilaan liittyy niin teollisuushistoriallista kuin henkilöhistoriallistakin merkittävyyttä. Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, nykyasu 1800-luvun puolivälistä. Siihen liittyy lähes umpinainen miespiha ja karjapiha. Haahkalan Silvasti ja Tuukkalan Simola edustavat alueen talonpoikaista rakennusperinnettä. Kulttuuriympäristöön kuuluu lisäksi huvila-asutus, jonka edustavia esimerkkejä ovat Ritvala-niminen huvila ja kauppaneuvos Pulkkisen huvila. Moision lähellä olevassa Tuukkalassa on Nuutilan talo ja reservikomppanian alue, jonka 1880-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuuluneet Mikkelin tarkka-ampujakomppaniaan. Alueella säilyneet 12 puista kasarmirakennusta ovat yksityisomistuksessa. Reservikomppanian alue on esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpeita palvelleesta valtion rakennustoiminnasta.