Tietoa kohteesta
Jutikkalan kartanon pihamaalla on näkyvissä vuoden 1838 tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Nykyinen heti kyseisen tulipalon jälkeen rakennettu päärakennus on pystytetty samoille perustuksille kuin edeltäjänsäkin. Pihamaan koekaivauksissa selvisi, että paikalla on asuttu rautakauden lopulta läpi keskiajan ja sen jälkeisten vuosisatojen aina nytkypäivään asti. Merkittävimpiä löytöjä olivat rautakauden loppuun ajoittuvat saviastianpalat, sisämaassa harvinaiset saksalaiset 1300-1400-luvuille ajoittuvien keramiikka-astioiden palaset, 1500-1600-luvun ikkunalasien palaset sekä vuoteen 1573/1574 ajoittuva ruotasalainen raha. Jutikkalasta on verrattuna muihin sisämaan maaseutuasuinpaikkoihin 1500-1600-lukujen punasavikeramiikkaa paljon. Niistä vanhimmat ajoittuvat mahdollisesti jopa 1400-luvulle. Kartanon pihapiirin Syytinkirakennuksen länsipuolisen kasvitarhan vadelmapensaikosta on 1970-luvulla löydetty ristiretkiaikainen ortodoksiristiriipus (KM 31580). Risti on Suomessa ainoalaatuaan ja ajoittuu lähinnä 1200-luvulle ja on todennäköisesti peräisin nykyisen Latvian alueelta. Vuoden 2000 tutkimuksissa varmistui, että Jutikkalan kartanon mäellä on sijainnut rautakauden asuinpaikka. Se on kuitenkin pahoin tuhoutunut, säilynyttä kulttuurikerrosta ei löytynyt kuin pieneltä alueelta. Lisäksi selvisi, että kartanonmäki on ollut alkujaan nykyistä pienempi. 1790-luvulla uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä laajennettiin mäkeä tuomalla paikalle uutta maata. Osa tarvitusta täyttömaasta saatiin myös mäen lakea tasaamalla. Vuoden 2018 pihamaalle asennetun sähkömaakaapelin valvonnassa havaittiin linjalla merkkejä sekoittuneesta ja melko nuorista kulttuurikerroksista. .
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- ei määritelty
- Ajoitus
- keskiaikainen, rautakautinen
- Kunta
- Valkeakoski