Tietoa kohteesta
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella kantatien 53 ja Snappertunantien risteyksen kaakkoisreunassa. Paikka on savipeltojen ympäröimä sekametsää kasvava moreeni-kalliomäki (100 x 100 m), jonka pohjoisreunaa kiertää Domargårdin peltoaukean halki Lepinjärveen virtaava oja. Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1421. Seudulla vanhastaan tunnetulla paikalla on suoritettu kaivauksia 1959 (Lilius), joissa tutkittiin kolmea rakennuksenperustaa ja kellarinjäännöksiä. Löytöinä saatiin talteen muun muassa rautaesineitä ja astianpaloja sekä tiiliä. Kellari ajoitettiin tiilimittojen perusteella 1600-luvulle, mutta tiiliosa saattaa olla myöhempi lisäys. Saarekkeessa on voitu erottaa useita rakennusvaiheita. Domargårdin rälsstila mainitaan historiallisissa lähteissä 1300-luvun lopulla. Keskiaikainen kartano on mahdollisesti sijainnut tällä samalla paikalla, mutta raunioiden on arveltu olevan 1500-1800 -luvuilta. Kellarin (4.6 x 3.6 x 1.8 - 2.10 m) holveja on vahvistettu betonilla ja sitä kerrotaan käytetyn vielä 1920-luvulla perunansäilytykseen. Domargårdin kumpareen pohjoispuolella olevan puron varressa on havaittu veistettyjä hirsivarustuksia. 1700-luvun kartassa on paikalle merkitty mäeltä puron yli luoteeseen johtava siltamainen rakenne. 2024 tarkkuusinventointi: Peltoalueet muinaisjäännösrajauksen itä-, kaakkois- ja eteläpuolelta tutkittiin tehden koekuoppia kaivinkoneella ja käyden aluetta läpi metallinilmaisimen kanssa. Kyntökerroksen pohjalla ja alla säilynyttä hiilistä maata, palanutta savea, tiilenkappaleita, muutamia mahdollisiksi rakennusten peruskiviksi sopivia kiviä sekä rautaesineitä. Havainnot liittyvät asutuksen eri vaiheisiin.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kartanot
- Ajoitus
- historiallinen, keskiaikainen
- Kunta
- Raasepori