Tietoa kohteesta
Halolan tila sijaitsee Maaninkajärven koillisrannalla puolitoista kilometriä Maaningan kirkosta kaakkoon. Alue kuului 1500-luvulla mahdollisesti Tavinsalmen kuninkaankartanolle, mutta päätyi sittemmin alun perin Maaninkajärven pohjoisosissa asuneiden Halosten haltuun. Tila joutui kruunun omistukseen viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Halolan maita kuvaava isojakokartta on vuodelta 1777 (Westzynthius 1777). Tilan tontin lisäksi ympäröiville pelloille on merkitty joitain muita tontteja, joista osa näkyy myös myöhemmissä kartoissa (mm. vuoden 1846 pitäjänkartalla). Tarkemman kuvan pihapiiristä saa vuosina 1799–1800 palovakuutusta varten mitatusta pohjapiirroksesta. Ilmeisesti suuren osan tuolloisista rakennuksista oli teettänyt Magnus Fredrik Tawast 1700-luvun jälkipuolella. Tarkastuskäynnillä vuonna 1930 todettiin pihapiiristä vanhojen holvattujen kellareiden jäännöksiä. Tiilistä rakennetut holvatut kellarit olivat nykyisen päärakennuksen eteläpään kohdalla ja paikalla sijainneen rakennuksen lounaispäässä. Nämä on merkitty myös em. palovakuutuksen karttaan. Vuoden 2021 arkeologisessa valvonnassa alueelta alueelta havaittiin useita todennäköisesti 1700- luvulle ajoittuvien rakenteiden jäänteitä. Myös 1930- luvulla havaitut holvatut kivikellarit pystyttiin paikantamaan. Selvästi 1500- tai 1600-luvun materiaalia ei valvonnassa tullut esille. On mahdollista, että 1700-lukua edeltävä asutus on sijainnut jossain nyt kaivettujen maastonkohtien ympäristössä. Runsaimmat havainnot ja löydöt tulivat vuosien 1799–1800 palovakuutuspiirustuksessa esitettyjen rakennusten kohdilta. Voidaankin pitää todennäköisenä, että myös niillä ao. piirustuksen mukaan rakennetuilla maastonkohdilla, joissa vuonan 2021 ei kaivettu, on säilyneenä asutukseen liittyviä jäännöksiä. Kartanoa ympäröiviltä peltoalueilta on tehty useita historiallisen ajan esinelöytöjä metallinetsinnässä. Nykyisin ydinpihaa kiertävät rakennukset ovat 1800-luvulta. Vanhin näistä on 1820 valmistunut kartanon päärakennus. Tilaa hallinnoi Senaatti-kiinteistöt ja se on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) käytössä tutkimusasemana. Nykyisen vuosina 1814–1820 rakennetun päärakennuksen lisäksi alueella on lukuisia eriaikaisia ja tyyppisiä maatalouteen ja tutkimusaseman toimintaan liittyviä rakennuksia. Alueella on asfalttipäällysteisiä kulkuväyliä ja pysäköintialueita. Rakentamattomat alueet ovat nurmipäällysteistä piha- ja puistoaluetta.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kartanot
- Ajoitus
- historiallinen
- Kunta
- Kuopio