Tietoa kohteesta
Pyhtään kirkkopitäjä on muodostettu viimeistään 1300-luvun puolivälissä. Pyhtään nykyinen kirkonpaikka on todennäköisesti alkuperäinen ja se on valittu kappeliseurakuntaa muodostettaessa. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kirkko on rakennettu vuoden 1460 tienoilla. Kirkon ympäristö on kokenut suuria muutoksia verrattuna 1800-lukua edeltävään tilanteeseen. 1820-luvulla kirkkomaalle rakennettiin nykyinen tapuli ja 1900-luvulla mm. sankarihaudat. Nykyisin käytössä oleva kirkkomaan luonnonkiviaita on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuolella, mutta se rajaa summittaisesti myös keskiaikaista kirkkomaata. Kirkkomaata ympäröivä alue kirkon etelä- ja itäpuolella on noin 0,5 metriä kirkkomaata korkeammalla. Kirkon ympäristössä mahdollisesti säilyneet vanhemmat kerrostumat ovat todennäköisesti peittyneet maalla ja niiden tunnistaminen vaatii maaperään kajoavia tutkimuksia. Kohteen tarkempi rajaaminen vaatii maaperään kajoavia tutkimuksia, kuten koekaivausta. Pyhtään kirkko ja pappila ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Kohteeseen sisältyy kirkko, pappila, hautausmaa ja tie. Lisäksi alue on osa Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ks. myös alakohde, pronssisen kasteristin löytöpaikka.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kirkonpaikat
- Ajoitus
- keskiaikainen
- Kunta
- Pyhtää