Tietoa kohteesta
Kohde sijaitsee Kajaaninjoen etelärannalla pohjoiseen ja koilliseen työntyvän niemen koillisosassa mäellä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Vuohinginkosken eli Kajaanin linna, joka rakennettiin 1600-luvun alkupuoliskolla noin 1604-1619. 1600-lukua edeltävästä asutuksesta alueella ei ole tietoa. Ennen linnan rakentamista alueella on ollut ilmeisesti kauppapaikka ja sille tuova kulkutie. Linnan rakentajat asuivat joen partaalla ja linnaan kuuluvia rakennuksia oli Kajaaninjoen kumminkin puolin. Linnan valmistuttua sen rakentamisaikana muualle siirretty kauppapaikka palautettiin linnan tienoville. Joen eteläpuolella sijaitsi linnan karjakartano. Kajaaninlinnan eli Kajaanin kaupunki perustettiin vuonna 1651. Vuoden 1659 kartan mukaan kaupungissa oli 8 korttelia, pitkä luode-kaakko-suuntainen katu tulliporttien välillä, kolme risteävää poikkikatua ja kaupunkia ympäröivä aita. Kartalle on piirretty useita rakennuksia katujen varsille ja kirkko. Kaupungissa tiedetään olleen myös mm. pappila ja pitäjäntupa. Vuonna 1712 venäläiset polttivat kaupungin eteläosan ja vuonna 1715 linnanpäällikkö poltti lopun kaupungista. Kirkko jäi rakennuksista viimeiseksi ja sen venäläiset polttivat vuonna 1716. Jo vuonna 1716 asukkaita palasi kaupunkiin ja rannalle rakennettiin ainakin yksi sauna. Isonvihan jälkeen kaupungin uudisrakentaminen alkoi entisten katujen varsille. Alkuperäinen asemakaava on nykyisen pohjana. Kaupungin vanhin alue sijaitsee suurin piirtein Lönnrotinkadun, Pohjolankadun, Ämmänkoskenkadun ja rannan välisellä alueella. Kaupunki kasvoi hitaasti 1700-1800-luvuilla ja monet tontit olivat autioina. Vuonna 1807 tulipalo tuhosi 63 rakennusta. 1800-luvulla sekä mahdollisesti 1900-luvun alussa kaduilla oli vielä pitkiä puita pitkoksina. Isoonvihaan mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat vanhat maanalaiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vuoden 2001 kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa määriteltiin, millä tonteilla rauhoitetut kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus perustuu tähän inventointiin. Inventoinnin perusteella katualueiden kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneita. Kajaanin katu- ja torialueiden alkuperäinen silttimoreeninen pohjamaa on poistettu lähes kaikilta keskustan alueilta. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aloitettu katualueiden uudelleenpohjustus on saatu loppuun 1990-luvulla. Tontteihin kuuluvilla parkkipaikka-alueilla pohjustöitä ei ole tehty. Kaupunkialueella on tehty jonkin verran kaivauksia ja valvontatutkimuksia. Niissä on löydetty mm. kaivorakenteita, kiveyksiä, rakennusten perustusten ja kaduilla olleiden pitkoksien jäännöksiä sekä erilaisia esineitä. Löydökset ovat ajoittuneet noin 1700-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Monin paikoin on havaittu täyttömaakerroksia, joiden paksuus on vaihdellut puolesta metristä yli kahteen metriin.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kaupungit
- Ajoitus
- historiallinen
- Kunta
- Kajaani