Tietoa kohteesta
Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Tarinoiden mukaan Kurki taisteli Turussa urhoollisesti Tanskaa, Ruotsin vihollista vastaan. Toisen tarinan mukaan Laukko oli palkkio siitä, että Matti Kurki luopui lappalaisten verotuksesta. Vanhin asiakirjoista tunnettu Kurki on Jaakko Kurki, joka mainitaan vuonna 1362 Satakunnan laamannina. Tämän tyttärenpojanpoika, nimeltään samoin Jaakko Kurki, peri Laukon vaimonsa isältä Klaus Djäkniltä joskus 1400-luvun alussa. Jaakko Kurjen poika Klaus Kurki tunnetaan Ylisen Satakunnan tuomarina 1463 - 1477 ja Elinan Surma -runon päähenkilönä. Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on ollut osa suurehkoa kivilinnaa. Laukon kartanon piha-alueella on tehty 1990-luvulla kellarin arkeologisia tutkimuksia, joide yhteydessä on tutkittu myös pihamaata kellarin ympäristössä. Kartanossa säilytetään useita piha-alueelta löytyneitä rautakautisia metalliesineitä, mm. keihäänkärkiä. Kari Uotilan mukaan rautakautinen löytöaineisto keskittyy kartanon pihalla sijaitsevan, jo keskiajalle periytyvän kivikellarin pohjoispuolelle. Kartanon piha-aluetta on vuosisatojen rakennustoiminnan johdosta voimakkaasti tasattu ja paikalla on runsaasti täytemaamassoja. Kivikellarin lisäksi ei kartanon piha-alueelta ole todettu varmoja muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Historiallisten karttojen perusteella kartanon pihapiiri on sijainnut nykyisen vuonna 1931 rakennetun päärakennuksen länsi, etelä- ja itäpuolella. Historiallisen kartanon tonttimaa on nykyisin puutarhaa, jossa ei ole havaittavissa selkeitä 1900-lukua vanhempia elementtejä. Maastossa 1700-luvun pihapiirin alue voidaan havaita hieman ympäristöään korkeampana alueena. Vuoden 2015 tutkimuksissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Todennäköisesti puutarhatöissä, pihatien rakentamisen yhteydessä sekä aiemmissa viemäritöissä on alueen maakerrokset ovat sekoittuneet. Lisäksi on todennäköistä, että alueelle on tuotu muualta täyttömaata. On kuitenkin mahdollista, että kartanon pihapiirissä on säilynyt esihistoriallisia tai keskiaikaisia rakenteita.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kartanot
- Ajoitus
- historiallinen, keskiaikainen
- Kunta
- Vesilahti