Tietoa kohteesta
Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Linnanpuiston alueella on yhä edelleen näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa, jota kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.
- Tyyppi
- kiinteä muinaisjäännös
- Alatyyppi
- kivilinnat
- Ajoitus
- historiallinen, keskiaikainen
- Kunta
- Turku