Yli-Kestilän torpat

Yli-Kestilän tilan maille on merkitty useita torppia isojakokarttoihin. Vuoden 1761 kartalle (Gutzen 1761) on merkitty summittaisesti yksi itsellisen talo (inhyses) ja yksi sotilastorppa (kohdekartalla a ja b). Huomattakoon, että alueelta tunnetaan useita Tarkki-nimiä (Nimiarkisto). Tämä voisi viitata sotilasnimeen (Stark).

Flinkmanin (1925) karttajäljennöksessä toinen torppa näyttää edelleen olevan samassa paikassa, mutta toinen on lähempänä Yli-Kestilää (kartalla c). Tämän paikalla on sijainnut rakennus vielä vuoden 1946 ilmakuvassa (Maanmittauslaitoksen historiallinen kartta-arkisto). Maanomistajan mukaan torppien kivet on raivattu myöhemmin pellolta.

Maastotarkastuksessa näiden torppien paikoilta havaittiin joitain rautasignaaleja. Sotilastorpan (b) paikalla maaperä oli hiekkaista ja kyntämätöntä peltolohkojen välillä. Muutenkin peltokerros oli alueella ohut. Näistä luoteeseen on merkitty isojakokartoille vielä yksi torppa (d), joka puuttuu myöhemmältä 1800-luvun kartalta (Fillmer 1762, Flinkman 1925).

Kartalle merkittyä torppaa ei maastosta löydetty, mutta tästä noin 60 metriä länteen on tien laidassa rakennusten pohjia (e). Tien reunassa sijaitsevan kivijalan nurkassa on mahdollisesti kiuas. Lisäksi paikalla on kaksi nelikulmaista pientä rakennusjäännettä ja yksi maakumpu. Maanomistajan mukaan tässä on torpan paikka.

Vaikka kohteen ajoitus ei ole selvä, on kyseessä poikkeuksellisen hyvin säilynyt todennäköinen torpanpaikka, jotka alueella ovat harvinaisia. Torpanpaikat (alakohteet) on määritelty karttojen perusteella.