Vuortenpää

Vuortenpään kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Piikkiön kirkosta 3,1 km koilliseen, Turku-Helsinki moottoritien pohjoispuolella, Hepojoen sillasta 800-1000 metriä koilliseen. Vuorenpää on metsäharjanne Hepojoen itärannalla. Sen maasto on kumpareista metsää ja suota. Maaperä vaihtelee hiekasta ja moreenista kallioon.

Harjanteella on myös käytöstä poistettuja hiekkakuoppia. Harjanteen itäpuolella moottoritien pohjoislaidalla on kapea peltokaistale. Asuinpaikka sijaitsee harjanteen koillisreunalla ja notkelmassa sen itäpuolella. Asuinpaikan osia on löytynyt tarkastuksessa vuonna 1984 ja 1995 Piikkiön kunnan inventoinnissa, jolloin havaittiin Makarlan sorakuopan pohjoispuolella, koilliseen viettävällä rinteellä rantaterassin päällä ja rinteessä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta (KM 29088:1-7).

Hiekanotto alueelta näyttää loppuneen ja kuopat ovat kasvamassa umpeen. Makarlan puoleisen kuopan alue maisemoitu. Joissakin yhteyksissä Makarlan puoleinen osa asuinpaikasta on yhdistetty Ojalan hiekkakuopan asuinpaikkaan, joka sijaitsee täältä n. 1,5 km koilliseen. Vuonna 1999 löytyi uusi löytöalue moottoritien pohjoislaidassa olevalta pellolta.

Välimatkaa aiempiin löytöpaikoihin on noin 200 metriä kaakkoon. Löytöalue nimettiin uudeksi asuinpaikaksi Vuorenpää 2, koska se erottui selvästi aiemmista löytöalueista. Vuonna 2014 harjanteen itäpuolella oli hakattu metsää ja laajalta alueelta aiempien löytöalueiden välistä poimittiin pintapoimintana runsaasti kivikautisia löytöjä (KM 40286).

Löytöalueen laajuus on noin 330x280 metriä. Se sijoittuu Vuorenpään harjanteen ja sen koillispuolisten pienempien mäkien väliseen notkelmaan. Alueelle on tehty runsaasti syviä ojia, tiepohjia sekä ilmeisesti metsänhoitoon liittyviä kuoppia. Kaikkia paljastuneissa kohdissa havaittuja löytöjä ei ole otettu talteen, havainnoista ja löydöistä on gps-mittaukset (kartta ja taulukot verifikaatissa).

Eteläisimmät löydöt ovat aivan pellon laidasta, läntisimmät vain muutaman kymmenen metrin päästä vuoden 1999 löytöalueesta, itäisimmät ja korkeimmat itäpuolisen mäen kalliopaljastumien reunoilta. Yksittäinen luulöytö on vielä tästä noin 200 metriä itään (jätetty rajauksen ulkopuolelle). Asuinpaikan laajuusarvio perustuu pääosin vuoden 2014 pintalöytöihin, sisältäen myös aiemmat havainnot.

Vuorenpää 2 on yhdistetty alakohteeksi. Keskikoordinaatti on runsaasta löytökohdasta mitattu löytöpiste nro 173, josta on löytynyt kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Keramiikka on hyvin huokoista ja orgaanissekoitteista. Vuonna 2022 toteutetussa koekaivauksessa selvitettiin kohteen laajuutta. Tutkimuksissa alueen koillisreunasta havaittiin merkkejä myös rautakautisesta käyttövaiheesta.