Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit

Vartiovuori on maamme vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia kunnallisia kaupunkipuistoja. Turun kaupunkikuvaa hallitsee Vartiovuoren korkeimmalla kohdalla arkkitehtonisesti ja oppihistoriallisesti merkittävä uusklassillinen Turun Akatemian entinen observatorio. Puiston etelärinteessä on Turun palosta 1827 säästynyt käsityöläiskortteleiden alue, josta on muodostettu 1700-luvun kaupunkirakennetta ja -rakentamista kuvastava Luostarinmäen ulkomuseo.

Vartiovuorenpuisto on keskieurooppalaisen maisematyylin sovellus pienipiirteisessä pohjoismaisessa maisemassa. Sen lähimpinä esikuvina ovat samanaikaiset Tukholman ns. mäkipuistot. Mäeltä avautuvat näkymät on sisällytetty puistosommitelmaan ja pyritty pitämään avoimina, tosin puistoa ympäröivä rakentaminen on myös sulkenut niitä.

Puistosta on muodostunut tärkeä kaupunkikuvallinen elementti. Suunnitteluidean muita esimerkkejä ovat Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto sekä Turun Puolalanmäki. Turun Akatemian observatorion ulkoarkkitehtuuri on pelkistettyä ja sisätilojen koristelu keskittyy toisen kerroksen holvattuun rotundaan.

Rakennuksen alkuperäistä funktiota kuvastavat etelään suunnattu rotunda ja pyöreä portaittaisen kupolin kattama observointitorni. Vartiovuorenpuistoa reunustavat useat 1900-luvun alun rakennukset. Puiston sisäänkäyntiä Kaskenkadulla reunustavat jugendtyyliset asuinkerrostalot Pantern ja Hjorten, jotka ovat arkkitehti F. Strandellin suunnittelemat.

Vartiovuorenkadun puolella ovat Åbo Akademin käytössä olevat jugendtyylinen Spoofin asuinpalatsi (A.R. Spoof ja A. Nyström 1900) ja Villa Solaris (arkk.tsto Jung & Jung 1939-1941). Hemmet on 1932-1933 ja 1936-1937 August Krookin ja Eskil Hinderssonin signeeraamien piirustusten mukaan rakennettu vanhainkoti.

Mäen lounaisrinteellä on Turun kaupunkipaloa edeltävä Gadolinin laboratorion kivirakennus vuodelta 1798. Vartiovuoren etelärinteessä on 1700-luvun kaupunkirakennetta ja –rakentamista edustava käsityöläiskortteli, Luostarinmäki. Aikanaan syrjäinen alue säästyi Turun kaupunkipalossa. Luostarinmäen rakennuskanta muodostuu 1700-luvulla rakennetuista pienikokoisista käsityöläisasumuksista, joihin on sisustettu käsityöläisten asuinkulttuuria ja erilaisia käsityöläispajoja esittelevä museo.

Asuinrakennukset ja pienet piharakennukset muodostavat kadunvarsiaitoineen suljettuja pihapiirejä. Käsityöläiskorttelit on avattu Luostarinmäen käsityöläismuseona yleisölle 1940.