keskiaikainen

Vanhalinna

Lieto

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisen kulkuväylän, Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa noin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheinä levittyvien rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.

Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.

Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon.

Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus. Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä.

Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä. Linnavuoren käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Linnanmäen suojiin kehittyi ilmeisesti jo varhaiskeskiajalla maatila ja tila mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1438. Maatila toimi 1900-luvun lopulle saakka.

Tyyppi
kiinteä muinaisjäännös
Alatyyppi
muinaislinnat, polttohaudat, talonpohjat
Ajoitus
keskiaikainen
Kunta
Lieto
Museoviraston tietokanta
Vanhalinna, Lieto | Aikapolku