Miksi käydä täällä
Tuuloksen historiallista kirkkomaisemaa hallitsee keskiaikaisen maantien varressa kohoava myöhäiskeskiaikainen kivikirkko barokkitapuleineen ja hautakappeleineen. Sen ympärille asettuu vanha Sairialan kylä kyläjoen rantamille.
Katso: Etsi sakariston pohjoisseinään upotettu kalkkikivinen Posse-suvun vaakuna: tämän vanhimman osan rakennutti Sairialan herra Knut Posse vuosina 1477–1485. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Birgitalle.
Tietoa kohteesta
Tuuloksen historiallisen pitäjänkeskuksen muodostaa Pyhäjärven, Leheen ja Suolijärven väliselle kannakselle, Kyläjoen/Sairijalanjoen ympäristöön sijoittunut Sairialan kylä, jota hallitsee Suolijärven luoteispäässä keskiaikaisen maantien varressa sijaitseva Tuuloksen myöhäiskeskiaikainen kivikirkko barokkitapuleineen ja hautakappeleineen.
Samaan maisemaan kuuluvat keskiaikaisperäiset Toivaalan ja Juttilan kyläkeskukset sekä Toivoniemen säterikartano. Historiallisen asutuksen ja peltojen lisäksi kulttuurimaiseman pitkästä asutushistoriasta kertovat vesistöihin liittyvät Laurinkallion ja Linnakallion muinaislinnat, Toivonniemen rautakautinen kalmisto sekä Kaluvuoren helavalkeapaikka.
Tuuloksen Pyhälle Birgitalle pyhitetyn kirkon vanhimman osan muodostaa sakaristo, jonka Sairialan herra Knut Posse rakennutti 1477–1485 välisenä aikana. Sakariston pohjoisseinään on upotettu kalkkikivestä muovattu Posse-suvun vaakuna. Sakaristoa kattaa kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuone ja asehuone on muurattu keskiajan lopulla.
Kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi. Molemmat ulkopäädyt on koristeltu tiilimuurauksella. Koristeaiheena ovat nauhakomerosta kohoavat ristit sekä kulmatiilipinnat. Kirkon vieressä on kolminivelinen, sipulipäätteinen kellotapuli. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy hirsinen läpikäytävärakennus.
Tapulin vieressä on kaksi hautakappelia. Kirkkoa ympäröi avoimena säilynyt viljelymaisema, Sairialan/Kylänjoen rantaniityt ja viljelykset. Kantatilojen talouskeskuksia ympäröivät vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot ja niiden ajalleen tyypillistä maaseuturakentamista edustava rakennuskanta on peräisin pääosin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.
Sairialan vanha, autioitunut kylätontti on kirkon pohjoispuolella. Umpeenkasvaneiden Ylisen ja Alisen Tuuloslammen väliselle niemelle rakennettu Toivoniemen kartano on vanhaa rälssiä, lisäksi sen historiaan liittyy kiinteästi taiteilija Hjalmar Munsterhjelm. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1809-1810.
Romanttinen, keskiaikaista linna-arkkitehtuuria jäljittelevä viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanoon kuuluu englantilaistyylinen puisto. Juttilan asuttuna säilynyt vanha kylätontti sijaitsee Kylänjoen varrella. Kauppilan, Kylä-Tyrnin, Lehtolan ja Kaivolan tiloilla on vanhaa rakennuskantaa.
Toivaalan Suolijärven rannalla oleva vanha kylätontti on säilyttänyt tiiviin rakennustapansa. Kylässä Eerolan tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Osa kylän taloista on siirtynyt ylemmäksi, pellon laidalle. Kylätien, entisen keskiaikaisen maantien, varrella on vanhaa, kirkonkylän aiempaan taloudelliseen toimintaan liittyvää rakennuskantaa, erikoisuutena mm. ajokalutuotantoon liittyviä verstaita. Tuuloksen seurakunnan hautausmaa on Sairialassa vanhan maantien varrella.
Osa näistä matkoista
Lähistöllä nähtävää
Tuuloksen kirkko
Hämeenlinna
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHahkialan kartano
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHauhon kirkonkylä
Lue lisää
Suojeltu rakennusHauhon kirkko
Hämeenlinna
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväAlvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät
Lue lisää
Suojeltu rakennusHattulan uusi kirkko
Hattula
Lue lisää