Turun Piispankatu

Turun Piispankatu ja sen varrella 1720-luvulta ollut arkkipiispan residenssi liittyvät Turun historialliseen ydinalueeseen ja tuomiokirkkoon. Piispankadun kaupunkikuva kattaa 1800- ja 1900-lukujen asuin-, yliopisto- ja teollisuusrakentamista. Turun piispantalo on arkkitehtien Ahrenberg, Gripenberg ja Lindqvist suunnittelema 1887.

Kaksikerroksinen rakennus on rakennettu tontin Piispankadun puoleiseen päähän paikalle, jossa arkkipiispan residenssi on sijainnut jo 1700-luvun alusta lähtien. Myös puutarha periytyy 1700-luvun puolivälistä. Sen iäkkäät poppelit on aikanaan nimetty profeettojen mukaan. Puutarhaa reunustavat piispansauva- ja lilja-aiheinen rauta-aita, joka on peräisin päärakennuksen valmistumisajalta.

Porteissa on kookkaat ristikuviot. Aurajoen varrella väljän puistomaisessa ympäristössä on myös mm. entinen maaherrantalo 1830-luvulta ja kauppaneuvos Dahlströmin talo 1890-luvulta. Piispankadun kortteleiden 1800-luvun ja 1900-luvun asuinrakentamisessa erottuu eri rakennusvaiheita: matala puuempire, korkeakivijalkainen ja runsaasti detaljoitu uusrenessanssi sekä kaksikerroksinen jugend.

Piispankatu 14:n empirerakennuksessa toimii Åbo Akademin säätiölle testamenttilahjoituksena tullut konsuli Alfred Jacobssonin ja konsulinna Hélène Jacobssonin yksityiskodiksi sisustettu museo. Piispankadun modernistisiin rakennuksiin kuuluvat arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema 1968 rakennettu Sibelius-museo ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Åbo Akademin Domus Aboensis vuodelta 1965.

Tuomiokirkon suuntaan avautuvan Åbo Akademin kirjaston kirjatorni vuodelta 1936 on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Piispankadun pohjoispäässä teollisuushistoriallisesti merkittävässä Turun rautamanufaktuurin korttelissa on teollisuusrakennuksia vanhimmista arkkitehti G. Th.

Chiewitzin suunnittelemista rakennuksista 1850-luvulta aina 1930-luvulle. Nykyisin kortteli on Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan käytössä ja eri-ikäisten teollisuusrakennusten lomaan on toteutettu 2000-luvun alussa myös uudisrakentamista.