Tammion ja Kuorsalon saaristokylät

Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtään Kaunissaaren tavoin esimerkki itäisen Suomenlahden kalastusta ja luotsausta harjoittaneesta kyläasutuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympäristöstä. Tammion saaren pohjoisrannalla sijaitseva saaristokylä käsittää kaikkiaan nelisenkymmentä tiiviisti toisiinsa tukeutuvaa asuinrakennusta itä-länsi-suuntaisen kyläraitin varrella.

Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, valtaosa ennen 1870-lukua rakennettuja. Tyypillinen tammiolainen asuinrakennus on keltamullan sävyinen, vaakavuorattu talo, jossa on loiva satulakatto sekä arkkitehtonisten yksityiskohtien klassilliset piirteet: päätykolmiot, pilasterimaiset nurkkalaudat profiloituine jalustoineen.

Lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihapiirin ulkorakennuksia, venevajoja ja ranta-aittoja. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja 1919 rakennettu seurantalo. Kylän merellistä ilmettä korostavat paljaat silokalliot kujilla ja talojen ympärillä. Kuorsalon vanha, Tammion saaristokylän kaltainen asutus keskittyy Vekanlahden ja saaren pohjoisten rantojen ympärille.

Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä. Kylän vanhin asutus on sijainnut saaren sisäosassa Vanhakylänlahdella. Entisen merenlahden pohjoisrannalla on osittain kallioinen niittyalue. Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteeni Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja.

Mäntylän huvilaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista taiteilijoista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta. Saarten yhteinen hautausmaa on Kuorsalossa. Vekanlahden rannassa sijaitseva Kuorsalon kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Seurantalon eteläpuolella on perinteisenä kokoontumispaikkana toiminut niitty, joka on viimeinen muisto ajasta, jolloin koko saarta laidunnettiin.

Kuorsalon merkittävästä luotsihistoriasta on säilynyt 1943 rakennettu luotsivartiotupa saaren etelärannalla. Tammio on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.