Kansallisesti merkittävä

Suvorovin kanavat

Miksi käydä täällä

Kenraali Suvorovin johdolla 1790-luvulla rakennetut neljä avokanavaa olivat Suomen ensimmäinen loppuun saatettu kanavointityö ja osa Venäjän länsirajan linnoitusketjua. Astu Saimaan rannalle, jossa sotahistoria yhä lepää.

Katso: Etsi parhaiten säilynyt Kukonharjun kanava, noin 800 metriä pitkää uomaa hirsisine aallonmurtajineen; täältä erottuvat yhä entisen yhdyskunnan kivijalat, uunit ja painanteet.

Tietoa kohteesta

Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme. Kenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua. Kutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk.

Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Parhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä.

Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita.

Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä.

Museoviraston tietokanta