Miksi käydä täällä
Suontaan kylä on säilynyt tiiviinä ajalta ennen 1700-luvun lopun isojakoa. Suurin osa kantataloista seisoo yhä alkuperäisellä kylätontilla, peltojen keskeltä kohoavan kylämäen laella.
Katso: Nouse kylämäelle, jossa kantatalot ovat tiiviinä rykelmänä. Etsi ympäröiviltä mäiltä entistä torppari- ja käsityöläisasutusta, enimmäkseen 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Tietoa kohteesta
Suontaan kylä on muodoltaan ja visuaaliselta hahmoltaan säilynyt tiiviinä ajalta ennen 1700-luvun loppupuolen isojakoa. Kantatalojen enemmistö on säilynyt alkuperäisellä kylätontilla ja sen rakennukset edustavat tyypillistä ja hyvin säilynyttä maaseudun rakennusperinnettä Ala-Satakunnan viljelyseudulla Varsinais-Suomessa.
Kylän asutuksella, rakenteella ja rakennuskannalla on pitkä historiallinen jatkuvuus. Suontaan kylä sijaitsee Vakka-Suomen metsäalueilla, Laitilan harvempaan asutussa koillisosassa. Kylämäelle erkanee Padon kylään jatkuva kylätie Uudenkaupungista Harjavaltaan kulkevalta kantatie 43:lta. Peltojen keskellä kohoaa kukkulamainen kylämäki, jonka laella suurin osa kantataloista sijaitsee.
Rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Isoa kylää ympäröivien peltoaukeiden itä- ja pohjoispuolella on useita perättäisiä mäkiä, joilla sijaitsee entinen kylän torppari- ja käsityöläisasutus.
