Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus

Sipoon historiallinen pitäjänkeskus muodostuu keskiaikaisesta harmaakivikirkosta ja 1800-luvun lopun uudesta tiilikirkosta maisemassa, joka on vuosisatoja säilynyt rakenteeltaan ja perustekijöiltään lähes muuttumattomana. Kirkkojen ympäristössä ovat vuosisatoja samoilla paikoilla olleet kirkkoherranpappila, kappalaisenpappila ja lukkarinpuustelli.

Pitäjänkeskuksen läpi kulkevan Suuren Rantatien ja kirkkojen lähettyvillä olevat asutut paikat ovat suurimmaksi osaksi samat kuin ennen vuotta 1700. Laajan pitäjän keskuksena toimineessa kirkonkylässä oli myös 1700-luvulta lähtien kestikievari, käräjätupa, pitäjänmakasiini, joiden rakennetut paikat ovat edelleen samat kuin 1600-luvun lopulla.

Keskiaikainen Pyhälle Sigfridille omistettu harmaakivikirkon kirkkosalin holvaus on poikkeuksellinen. Ainoastaan kuori on kolmilaivainen, muut osat kaksilaivaiset. Lattian päällysteenä on kenttäkiveys. Holvien kalkkimaalaukset koostuvat erilaisista lehtikiemuroista ja primitiivistä maagisista kuvioista ja merkeistä.

Saarnastuoli ja kolme hautajaisvaakunaa on 1600-luvulta. Kirkon länsipuolella sijaitsevassa 1800-luvun alussa valmistuneessa tapulissa on kaartuvakattoinen kivinen alaosa. Kellokerros ja sen päällä oleva lanterniini on puuta ja tervattu. Uusi kirkko kirkkomaiseman luoteislaidassa on uusgoottilainen päätytornillinen tiilikirkko.

Kirkkosalia reunustaa lehterit kolmella sivulla. Niiden kannatinpylväät jatkuvat koristeellisin kaarikonsolein keskilaivan näkyvissä oleviin kattorakenteisiin. Kirkossa olevat poikkeukselliset tasokkaat 38-äänikertaiset urut vuodelta 1951 on tehnyt tanskalainen urkurakentamo Marcussen et Sön.