Sahajärven saha ja mylly

Saha ja mylly on merkitty Sahajärven eteläpäädystä lähtevän joen varrelle koskipaikkaan jo isojakokartassa 1782. Kuninkaankartaston (1776-1805) kartassa saha on merkitty joen keskelle, mutta myllyä ei ole merkitty. Mylly on joissain 1800-luvun kartoissa on merkitty sahan viereen ja toisissa sen eteläpuolelle.

Saha jatkoi toimintaansa ilmeisesti aina 1900-luvun puolivälin tienoille asti. Sahan paikalla, joen itäpuolella on edelleen olemassa rakennus, mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoilta. Myös joen länsipuolella on moderni käytöstä jäänyt rakennus, jonka käyttötarkoitus on epävarma, sekin lienee liittynyt sahan myöhäisempään toimintaan.

Koko rantapenkka etenkin joen länsipuolella on täynnä kiviä, joita lienee nostettu joesta/koskesta eri vaiheissa. Joen molemmin puolin yläjuoksulla rantapenkkoja on muokattu aina Sahajärven rantaan asti, joten rannoilla sijainneet rakenteet ovat todennäköisesti suurelta osin peittyneet kasatun maan alle.

Sillan eteläpuolella on n 2 x 2,5 m kokoinen, n. 4 m korkuinen betonirakenne, joka liittynee sahan myöhempiin vaiheisiin. Joen penkat ovat täynnä kookkaita, raivattuja kiviä, joista osa kuuluu todennäköisesti sahan vanhempiin rakenteisiin. Sahan länsipuolinen tonttialue Tonttimaa näkyy 1840-luvun Kalmbergin kartastossa, pitäjänkartoissa ja vuoden 1852 tiluskartassa.

Tila on Kalmbergin kartassa ja pitäjänkartassa nimetty Alastalon tilaksi. Havaitut rakenteet sijaitsevat sahasta n. 100 m länteen. Mäen itäreunalla on näkyvillä kellarin raunio, sekä osa kivijalkaa. Kellari on n. 3 x 1,5 m kokoinen luode-kaakko -suuntainen hajonnut rakenne. Sen vieressä oli näkyvissä kivijalkaa n. 6 m pituudelta.

Myös nykyisellä kesämökkitontilla mäen päällä oli kasattuja kivirivejä, jotka voivat olla peräisin varhaisemmista rakennuksista tai kiviaidoista. Muun muassa pieni huvimaja on rakennettu tällaisen päälle. Vuoden 2017 tarkastuksessa voitiin todeta että myöhempi sahatoiminta ja kanavan ruoppaus ovat hävittäneet merkit varhaisemmasta sahatoiminnasta.