Saarlahti (Sarlax)

Saarlahti mainitaan asuttuna kylänä vuonna 1540. Saarlahti on merkitty Terälahden pohjukan eteläpuolelle Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden pitäjiä esittävässä 1600-luvun kartassa (Geographisk Delineation På Öfre Satakunden i Biörneborgz Lähnn, MH MH 10, Alue- ja rajakartat, Maanmittaushallituksen kartat, Kansallisarkisto; ks. myös MH MH 14).

Vaikka nimenä näyttääkin olevan Sarklahti (tai Särklahti), ja asutus on piirretty aivan Terälahden kaakkoisimpaan pohjukkaan, kyseessä lienee sama paikka kuin myöhemminkin. Lahden pohja on piirretty muutenkin väärin, sillä Kiimajoki ei laske idästä sen kaakkoiseen pohjukkaan kuten pitäisi vaan pohjoisesta koilliskulmaan.

Saarlahden myöhempi paikka on myös lähinnä lahden pohjukkaa oleva alue, jossa on runsaammin viljelykelpoista maata. Saarlahden kylässä on isojaon aikaan ollut kaksi taloa, joiden tontit ovat sijainneet vierekkäin kujan erottamina lähellä Terälahden lounaisrantaa. Kylän nimenä isojakokartassa ja asiakirjoissa (H49:1/1-37) on Sarlax.

Saarlahden kylään on luetteloitu myös muita taloja (muun muassa Pöllölä ja Paksula) ainakin ajoittain ennen isojakoa ja myös sen jälkeen. Nämä sijaitsevat ja ovat jo ainakin 1600-luvulla edellä mainitun kartan mukaan sijainneet inventointialueen ulkopuolella pohjoisessa. Niiden yhteydessä ei isojaossa ole mainittu Saarlahtea, vaan ne on käsitelty samaan jakokuntaan kuuluvina yksittäisinä taloina.

Terälahden lounaisrannan taloilla ei ole isojaossa erillisiä nimiä, vaan ne on merkitty jakokunnan sisäisillä kirjaintunnuksilla M (itäisempi talo, kersantin puustelli) ja N (läntisempi talo). Myöhemmissä kartoissa itäisempi talo mainitaan aluksi Rantalan sotilasvirkatalona (esimerkiksi pitäjänkartassa) ja sen jälkeen Rantalana (Saarlahti 5). Läntisemmän talon nimenä on Heikkilä (Saarlahti 1).