Rungon Koskenhaka

Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä. Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä.

Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia.

Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr. Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs.

Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr. 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja.