Miksi käydä täällä
Kokemäenjoen suiston uloin saari Selkämeren ulapan äärellä, Reposaari kasvoi 1800-luvun jälkipuoliskolla sataman, telakan ja höyrysahan ympärille pienoiskaupungiksi, jonka vaatimaton puinen rakennuskanta on säilynyt merenkulun kulta-ajalta.
Katso: Etsi käsiisi 1876 rakennettu kuusikulmainen puukirkko kahdeksankulmaisine tapuleineen ja näyttävin porvarishuviloista, 1892 valmistunut kolmikerroksinen Villa London.
Tietoa kohteesta
Reposaari on Kokemäenjoen suiston uloin saari Selkämeren ulapan äärellä. Reposaari yhdessä Mäntyluodon (kts. Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö) kanssa muodostaa Porin kaupungin edustalle 1800-luvun jälkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan, jolla on eritoten satamatoimintojen, telakan ja höyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys.
Reposaaren taajaman säännöllinen, pitkänomainen ruutuasemakaava valmistui 1874. Yhtenäinen, vaatimaton puinen rakennuskanta on pääasiassa merenkulun kulta-ajalta 1800-luvun jälkipuolelta ja 1900-luvun alusta. Poriin kuuluva Reposaaren kaupunginosa kirkkoineen, kouluineen, hotelleineen ja vehreillä tonteilla olevine klassillishenkisine puutaloineen muodostaa pienoiskaupungin.
Reposaaren kuusikulmainen puukirkko ja kahdeksankulmainen tapuli rakennettiin 1876, kansakoulu 1877, luotsiasema 1800-luvun loppupuolella ja arkkitehti Johan Nordstrandin suunnittelema VPK:n talo 1901. Alueen rakennuskannan vanhimman osan muodostavat 1838 valmistunut hotelli ja 1800-luvun puolimaisssa rakennetut porvarishuvilat, joista näyttävin on 1892 valmistunut kolmikerroksinen Villa London.
Reposaaren entisen sahan alueeseen liittyy puinen konttorirakennus sekä yhdeksän työväenasunnon yhtenäinen ryhmä. Maan tärkeimpiin suursahoihin kuuluneesta 1995 palaneesta Reposaaren sahasta on jäljellä enää savupiippu, kun palaneen sahan rauniot kesällä 2000 on purettu. Entinen sahayhdyskunta on säilynyt tiiviinä alueena. 1896 perustetulla hautausmaalla on torpedovene S2:n uppoamisessa 1926 menehtyneiden yhteishauta, jolle pystytettiin Väinö Aaltosen veistämä ja 1930 paljastettu muistomerkki.
Nykyisessä linnakepuistossa on 1930-luvulla rakennettu betoninen bunkkeriasema ja juoksuhautoja. Reposaaren puinen luotsiasema kuuluu sataman rakennuskantaan ja on harvinainen esimerkki varhaisten satamaluotsien toiminnasta. Satamatoiminnot, telakka ja höyrysaha muodostivat elinkeinollisen perustan 1960- ja 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen keskittäminen ja kilpailun kiristyminen on saanut ne lopettamaan toimintansa.
Lähistöllä nähtävää
Suojeltu rakennusReposaaren kirkko
Pori
Lue lisää
Suojeltu rakennusMäntyluodon rautatieasema
Pori
Lue lisääAhlaisten kirkko
Pori
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväAhlaisten kirkonkylä
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväKokemäenjoen luodot
Lue lisää
Suojeltu rakennusNoormarkun kirkko
Pori
Lue lisää