Räpälän vanha kirkonpaikka

Vanha kirkonpaikka sijaitsee Räpälän kylässä aivan Paimionjoen länsirannalla. Kuusiaidan rajaama alue on nykyään Paimion seurakunnan hallinnassa. I. Kronqvist on kaivanut alueella 1930-luvulla. Kaivauksissa selvisi, että kirkkotarhaan kuuluva osa joenrantaa on säilynyt ehjänä, koska alueelle on tehty runsas puupaalutus.

Kirkkotarhasta löytyi kolme pitkää kiveä, jotka ovat ilmeisesti olleet pystyssä bautakivien tapaan ja ajoittunevat siten varhaiselle lähetysajalle (SM XLV, 1938). Suorakaiteen muotoinen kirkko on ollut kooltaan n. 10x20 m. Kuorin itäseinän perustus oli hyvin säilynyt. Puurakenteisen kirkon perustukset ovat olleet tukevat.

Runkohuoneen pohjoispuoleiseen osaan on liittynyt n. 4x5 m laaja sakaristo. Todennäköisesti kirkon länsiseinän jatkona ollut asehuone oli kooltaan n. 5x5 m. Suurimmasta osaa kirkon pohja-alaa löytyi multahautoja. Muurihautoja löytyi kuorin kaakkoiskulmasta ja sakariston vierestä. Kaivauksissa saatiin talteen muutamia rahoja, joista vanhin on brakteaatti Albert Mecklenburgilaisen ajalta (1363-1389) ja nuorimmat vuosilta 1707 ja 1726.

Nuorimmat rahat osoittavat, että paikkaa käytettiin hautaamiseen vielä uuden Vistan kirkon vihkimisen, v. 1689, jälkeisenä aikana. (Suomen kirkot III, 1964.) Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kirkonpaikka on pääosin kuusiaidan rajaama. Kirkonpaikka on hoidettu ja ympäristö puistomainen ja hyvässä kunnossa.

Kolme ns. bautakiviksi kutsuttua pystykiveä ovat kuusiaidan ulkopuolella rantatörmän yläosassa. Mitään lisähavaintoja kohteeseen liittyen ei tehty.