Miksi käydä täällä
Kaarinan keskiaikainen Pyhän Katariinan kirkko kuuluu Aurajoen alajuoksun tiiviiseen kirkkojen ryhmään, ja kirkolta avautuu näköyhteys Turun tuomiokirkolle. Astu sisään ja anna keskiajan puhua.
Katso: Katso kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheisia kalkkimaalauksia, jotka liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan 1400-luvun jälkipuoliskolla.
Tietoa kohteesta
Pyhän Katariinan kirkko on Kaarinan pitäjän keskiaikainen kirkko, joka kirkkotarhoineen kuvastaa seurakunnan kiinteää suhdetta Turun akatemian sivistyneistöön. Kirkonseutu on ollut asutettu jo esihistoriallisella ajalla ja sieltä tunnetaan mm. rautakautinen kalmisto. Pyhän Katariinan kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää.
Kirkolta on näköyhteys Turun tuomiokirkolle. Kirkko on omistettu Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, dominikaanien suosimalle pyhimykselle. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla.
Urkulehterin rintamuksen kaiteen evankelistoja ja apostoleja esittävät maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760 ja Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen. Kirkkotarhassa on kolme muurattua hautakappelia.
Gadolin-suvun paanukattoinen tiilikappeli vuodelta 1785, Winter-suvun kahdeksankulmainen kappeli vuodelta 1791 ja Frenckell-suvun korkea empiretyylinen kappeli vuodelta 1818. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr.
Sundvallin piirtämä. Punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin Suomessa. Se on pystytetty 1822. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa Tukholmassa. Kirkkotarhan porttina toiminut tiilestä muurattu uusklassillinen kellotapuli on vuodelta 1826.
Kirkon pohjoispuolella on pappila puutarhoineen. Itäpuolen torimaisen aukion laidassa on kirkkoaitat. Nummen ryhmäkylän kantatiloista Pappila, Kuikula, Kylä ja Simola ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan kirkkotorin reunamilla. Kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Kirkkoympäristö on kaupungin laajentumisesta huolimatta säilyttänyt perinteisen maalaismaisen kirkonkylän leiman.
Osa näistä matkoista
Lähistöllä nähtävää
Suojeltu rakennusKatariinan kirkko
Turku
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHalisten kylämäki
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväTurun yliopisto
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväTurun yliopistollinen keskussairaala
Lue lisää
Suojeltu rakennusArkkipiispantalo
Turku
Lue lisää
Suojeltu rakennusMaarian kirkko
Turku
Lue lisää