Miksi käydä täällä
Pyhämaan Luodon vanha kirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoistamme, ja sen maalattu sisätila on aikansa suomalaisen kirkkotaiteen merkittävimpiä — satamasta polku nousee mäelle kahden vierekkäisen kirkon luo.
Katso: Nosta katse laakeaan tynnyriholviin ja kirkkosalin maalauskoristeluun vuodelta 1667, jonka tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia; saarnastuoli on 1640-luvulta.
Tietoa kohteesta
Pyhämaan Luodon vanha kirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme ja sen sisätilan maalaukset ovat merkittävimpiä Suomen 1600-luvun kirkkotaiteessa. Pyhämaan kirkkomaalla vierekkäin sijaitsevat 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko muodostavat historiallista kehitystä kuvastavan parin.
Varsinais-Suomen pohjoisosassa Pyhämaan kirkonkylä, Ketteli ja Pitkäluodon kylä edustavat Satakunnan rannikkoseudun karuun kalliomaastoon asettunutta pienipiirteistä, perinteisesti merenkulusta ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristolaisasutusta. Pyhämaan kirkonkylä sijoittuu Mannerveden rantaan suojaisan lahden pohjukkaan.
Satamassa on ranta-aittoja ja satamasta nousee polku mäellä sijaitseville kirkoille. Pyhämaan Luodon vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen itäpäästään kolmitaitteinen pitkäkirkko. Pohjoispuolella sijainnut sakaristo ja eteläseinustan eteishuone on purettu. Vesikaton länsipäässä on pieni kattoratsastaja.
Sulkanurkalle salvottuja hirsiseiniä peittää 1960-luvulla tehty tasaleveä pystylaudoitus. Kirkkosalissa on laakea tynnyriholvi. Kuori on erotettu kuorikaiteella, jonka ala- ja yläosa on salvottu hirsissä, välissä on kapeista balustereista koostuva läpinäkyvä osa. Saarnastuoli on 1640-luvulta ja penkit 1700-luvulta, niiden väritys on uudempi.
Kirkon maalauskoristelu on vuodelta 1667 ja sen tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia. Liimamaalilla tehdyt kuvakudosmaiset maalaukset peittävät kirkkosalin hirsiseinät, holvin sekä kuorikaiteen yläosan. Seinissä niiden aiheena on raamatunhistorialliset tapahtumat, holvissa on kukkaseppeleiden ympäröimät paksukäsivartiset tanakat enkelit.
Kukkaköynnökset ja hedelmäryhmät täyttävät välipinnat. Pyhämaan kivikirkko on suorakaiteen muotoinen länsitornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosan galvanoidulla pellillä päällystetty kokonaisuuden kannalta ylimitoitetun massiivinen yläosa on peräisin 1900-luvun alun uudistuksesta. Sakaristo on kirkon itäpäässä ja sen avoin yläosa on lehterinä.
Kirkkosalin nykyasu penkistöineen on arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla 1934 tehdystä korjauksesta. Kirkonkylän asutus on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirkkojen pohjoispuolella vanhan kylätien vartta on reunustettu kiviaidalla.
Kylän 1891 rakennettu koulu sijaitsee kirkkojen pohjoispuolella. Myllykalliolla kirkkojen eteläpuolella on kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä mamsellimylly. Ketteli ja Pitkäluoto kirkonkylän pohjoispuolella edustavat maanviljelyn ohella merenkäynnistä ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristoasutusta.
Pellot ovat pieniä ja niiden keskellä on kallioita. Maantien varteen sijoittuneista Kettelin kantataloista Kämäri on rakennettu vuoden 1915 palon jälkeen uudelleen ja Eerolan, joka on ollut Pyhämaan pappilana vuodesta 1691, päärakennus on vuodelta 1929. Ali-Uusikartanon paritupainen päärakennus on 1870-luvulta.
Mikola on sijoittunut muita idemmäksi. Harmaa on siirtynyt kylätontilta isojaon jälkeen matkan päähän pohjoisemmaksi. Se on kantataloista ainoa, jossa voi vielä havaita jälkiä rakennusten sijoittumisesta umpipihaksi. Länsirannalla Pyhäsalmessa on kalastussatama venevajoineen ja laitureineen ja rannassa on vanhoja kalamajoja. Pitkäluodon kylä sijaitsee Luodon pohjoisosassa.
