Pontuksen kaivanto

Vuosina 1607–1608 alettiin kaivaa kanavaa Saimaalta Suomenlahdelle, mutta hanke jäi kesken. Syntynyt kaivanto tunnetaan Pontuksen tai Juustenin kaivantona. Kanava näkyy maastossa noin 500 m pitkänä uomana, joka suuntautuu Saimaan etelärannasta ensin itään ja kaartaa sitten lounaaseen päättyäkseen suohon.

Kaivannon leveys vaihtelee 10 ja16 metrin välillä ja sen syvyys on 1–9 metriä. Kaivannon reunoilla on kasattuja, ilmeisesti luiskien vahvistamiseen tarkoitettuja kiviä. Kaivannon yli kulkee junarata ja maantie, muuten muinaisjäännös on hyvin säilynyt. 2014 ja 2015 muinaisjäännöksen rajausta muutettiin laserkeilausaineiston perusteella laajemmaksi.

Kaivannosta poistettu maa muodostaa kaivannon suuntaiset vallit sekä itä- että länsipuolelle 50–75 metrin päähän kaivannon reunasta. Alueen ulkopuolelle on jätetty junaradan pohjoispuolella olevan kaivannon idänpuoleinen maavalli, joka on valtaosaltaan tasoitettu pientalojen rakentamisen yhteydessä.

Kaivannon pohjalla, heti rautatien pohjoispuolella kohdassa on puisella ristillä ja metallisella aidalla merkitty Juosi Musto -nimisen henkilön hauta, ks. alakohteet, joka liittyy vuoden 1918 sotaan. Kaivannon puolimaissa, kiinni sen länsisivussa, todettiin kaivantoon nähden poikittainen matala ja vaatimaton taisteluhauta (1918?), ks. alakohteet.

Hieman etelämpänä kaivannon samalla sivulla on kaksi epämääräistä, mahdollista maanottokuoppaa. Tien ja junaradan välissä kaivannon läntisen maavallin länsirinteessä on mahdollisesti I maailmansotaan liittyvä taistelukaivanto.