Pappila

Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita.

Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.

Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä. Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle.