Miksi käydä täällä
Paimion kivikirkko keskiaikaisen Suuren Rantatien varrella on yksi maamme harvoista 1600-luvun kivikirkoista. Lähistöllä, joen länsirannan viljelymaisemassa, vanha pappila seisoo yhä keskiaikaisella paikallaan.
Katso: Etsi katseellasi alttarinkehys vuodelta 1755, Samuel Bernerin työ, ja R.W. Ekmanin suunnittelema alttaritaulu vuodelta 1865. Pappilan puinen päärakennus on Frans Mikael Franzénin kirkkoherrakaudelta 1804–1806.
Tietoa kohteesta
Paimion kivikirkko keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella kuuluu maamme harvojen 1600-luvun kivikirkkojen joukkoon. Paimion vanha pappila sijaitsee keskiaikaisella paikallaan. Pappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla. Paimion kivikirkko on muodoltaan yksilaivainen pitkäkirkko, jonka aumakattoisesta runkohuoneesta ulkonevat sakaristo ja asehuone.
Saarnatuoli ja lehteri on rakennettu 1748-1749. Alttarinkehys vuodelta 1755 on Samuel Bernerin ja alttaritaulu vuodelta 1865 R.W. Ekmanin suunnittelema. Kirkkomaan kiviaitaan liittyy alaosaltaan harmaakivinen kellotapuli 1700-luvulta. Vanhaa hautausmaata ympäröi kivimuurin lisäksi kuusiaita. Suuri Rantatie, joka ylittää Paimionjoen kirkonkylän kohdalla, kulkee kirkonkylän halki Vistantienä.
Paimionjoen länsirannalla avoimessa viljelymaisemassa syrjässä kirkonkylästä ja pitäjän kirkosta sijaitsevan kirkkoherranpappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla, vaikkakin maatalouteen liittyvät rakennukset ovat hävinneet maaviljelyksen loputtua. Pappilan puinen päärakennus on rakennettu 1804-1806 Frans Mikael Franzénin ollessa Paimion kirkkoherrana.
Rakennusta on jatkettu ja sen ulkoasua muutettu 1800-luvun jälkipuolella. Rakennuksen alla oleva kivikellari on osin 1500-luvulta. Päärakennuksen vieressä oleva sivurakennus on 1880-luvulta. Paimion pappila sijoittuu Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle.
