Paaslahti

Paaslahden asuinpaikka sijaitsee Jänneveden länsiosassa, Jousharjunniemen pohjoistyvellä olevan Paaslahden alueella. Asuinpaikka-alue on maisemallisesti kaunista ja tasaista mäntykangasta. Paaslahden alueella on nähtävissä myös hyvin selviä, eriaikaisia Saimaan muinaisrantamuodostumia. Asuinpaikka-aluetta on noin 200 metrin pituisella ja 20–50 metriä leveällä rantavyöhykkeellä.

Länsipuolella asuinpaikka rajautuu jyrkkärinteiseen harjuun ja itäpuolella rajana on muinainen rantatörmä. Sekä alueen etelä- että pohjoispäässä on molemmissa kolme selvää, pyöreähköä asumuspainannetta. Ne ovat halkaisijaltaan noin 8 metriä. Näiden välissä on lisäksi useita epäselvempiä painanteita ja aluskasvillisuudelta poikkeavia alueita, joista ainakin osa lienee asumuspainanteita.

Alueen keskivaiheilla on kaksi pyyntikuoppamaista painannetta, joiden halkaisija on noin 2 metriä. Muinaisen rantatörmän laidalla on lähes koko matkalla Salpalinjaan liittyviä juoksuhautoja. Paaslahden asuinpaikka löytyi vuonna 1991 suoritetun Punkaharjun muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Inventointilöydöt otettiin talteen painanteen vallille tehdystä koekuopasta, tien pinnasta ja leikkauksesta sekä kaatuneen puun juurakosta.

Tien pinnalta ja yhden asumuspainanteen kohdalta kaatuneen puun juurakosta löydettyjen saviastian palojen perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikaudelle, tyypillisen kampakeramiikan aikaan sekä myöhäiskivikaudelle eli ajanjaksolle 4100 – 1900/1700 calBC . Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ei asuinpaikalla ole tehty.

Alueen pohjoisosassa, mökkiteiden risteyksen tuntumassa on keskussäiliöllinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä, ks. alakohteet.