Pääkankaat

Laserkeilausaineistossa erottuu toistakymmentä kuoppaa noin 500 x 70 metriä olevalla alueella 2025: Alue on maastoltaan pääosin tasaista hiekkakangasta, mäntyvaltaista metsää, joka Sanginjoen laakson reunalla ja kohteen etelälaidalla muuttuu kuusivaltaiseksi, ja se rajautuu osin Sanginjoen rantarinteeseen, joka on varsin jyrkkä kohteen pohjoisosassa.

Rinteen reunan tienoilla on matalia vallimaisia harjanteita, ilmeisesti vanhoja rantamuodostumia. Maaperä on koko alueella vähäkivistä hiekkaa. Inventoinnissa tutkittiin laajasti alueen kuoppia, yhteensä 24 kpl, joista 17 todettiin muinaisjäännöksiksi. Valtaosa kuopista on hiilihautoja historialliselta ajalta, jotka sijaitsevat erityisesti kohteen länsi- ja keskiosissa.

Koillisosassa rinteen reunalla sijaitsee neljä suurempaa kuoppaa, jotka kehittyneen podsolimaannoksen, loivapiirteisen profiilinsa perusteella tulkitaan todennäköisesti pyyntikuopiksi. Lisäksi yksi muista poikkeava kivinen kuoppa on tulkittu keittokuopaksi, joka korkeussijaintinsa perusteella on ollut rannan lähellä varhaismetallikaudella.

Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus, joka sisältää todetut muinaisjäännökset. Aiemmin muinaisjäännösrekisterissä mainitsemattomat muinaisjäännöksiksi todetut kuoppajäänteet on numeroitu alakohteiksi kuoppa 13 – kuoppa 19.