Östersundom-Fantsby Fants Malms

Eräässä vuoden 1442 asiakirjassa mainitaan ”Olaff fant j Sundhom” . Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluettelossa Kärrbyn ja Sundomin välissä on Fansby. Fansby esiintyy verolähteissä satunnaisesti vuosien 1548–1568 aikana. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Östersundomiin 16 talonpoikaa (Matz Jönsson, Henrik Jönsson, Henrik Matsson, Anders Jönsson, Henrik Nilsson, Pär Persson, Per Nilsson, Pelle Persson, Jöns Andersson, Anders Olsson, Per Heinrichson, Christoff Olsson, Matz Henrichsson, Morten Andersson, Bänth Persson, Hans Jönsson), jotka maksoivat yhteensä 8 1/3 täysveroa.

Vertaamalla maakirjaa edellä mainittuun Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon selviää, että talonpojista Jöns Andersson, Henrik Matsson ja Anders Olsson ovat asuneet Fansbyssä. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Östersundomiin 14 veronmaksajaa. Tataarien Östersundomiin vuonna 1577 tekemän hyökkäyksen yhteydessä poltettiin 13 tilaa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nämä tilat yhtä lukuun ottamatta olivat veronmaksukykyisiä.

Kylän tilat olivat vaikeuksissa jälleen 1600-luvun alussa ja vuonna 1603 oli autiona peräti kymmenen tilaa. Vuosina 1606–1607 kylässä oli 11 autiotilaa. Vuoden 1620 autiotarkastuksessa oli kylässä vielä kahdeksan autiotilaa. Kun Östersundom lahjoitettiin vuonna 1624 Henrik von Hofvenille, oli autiotilojen määrä kohonnut yhteentoista.

Ainoastaan Fants, Lass-Bengts ja Skräddars maksoivat veroa. Lisäksi Krogars ja Malms nousivat muutaman vuoden kuluttua veronmaksukyvyttömyydestä. Yhdeksän muuta tilaa yhdistettiin säteriksi ja niistä tuli Östersundomin kartanon perusta. Östersundomin kylä oli 1600-luvun lopulla jakaantuneena kuudelle erilliselle tonttimaalle: 1) Kartano; 2) Fants; 3) Krogars; 4) Lassbengts; 5) Malmas ja 6) Skräddars (Skeppars).

Vanhaan Östersundomin kylään kuuluneiden Fantsin ja Malmsin talojen tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt lähes täysin alkuperäisen ilmeensä. Vanhoista pihapiireistä on jäljellä enää pieniä katkelmia. Tien itä-/pohjoispuolisella rinteellä on uudempia omakotitaloja ja voimakkaampaa maankäyttöä; pengerryksiä jne.

Tontin länsi-eteläpuolella on hiukan vanhempaa rakennuskantaa. Tien länsipuolella on laajoja rakentamattomia piha-alueita, joiden alueella voi olla vanhoja kulttuurikerroksia. Hevoskentän kohdalla on ilmeisesti muokattu rinteen topografiaa; asia pitäisi selvittää koekaivauksin. Nykyisen kappelin vierellä lännessä ja pohjoisessa on tasainen vanhaksi tontiksi sopiva paikka.

Parkkipaikan aluetta on tosin saatettu muokata voimakkaasti. Tonttimaasta länteen olevalla peltojen ympäröimällä kallionnyppyrällä on etelässä noin 20 x 20 metriä laaja louhos, joka on aluskasvillisuuden peitossa ja täynnä louhittua kiveä. Nyppylän luoteispäässä havaittiin 2022 tarkastuksessa 5x4 m kokoinen matala peltoryökkiö, eri kokoisista kivistä koottu.