Miksi käydä täällä
Pyhän Henrikin kulttipaikkana Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki maassamme – ja se kohoaa yhä Hirvijoen laakson avoimella viljelysaukealla.
Katso: Etsi kirkkosalin sarkofagi, piispa Henrikin haudalle pystytetty kenotafi pronssilaattoineen – ainutlaatuinen koko maassamme – ja katso ylös ristiholvien primitiivisiin kalkkimaalauksiin.
Tietoa kohteesta
Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Kirkkosalissa oleva piispa Henrikin haudalle pystytetty sarkofagi (kenotafi) pronssilaattoineen on ainutlaatuinen maassamme. Kirkko pappiloineen on säilyttänyt vuosisataisen maisemallisen asemansa avoimella viljelysaukealla Hirvijoen laaksossa.
Nousiaisten ja Lemun pitäjiä halkovan Hirvijoen yläjuoksun rantatörmällä sijaitseva kirkko poikkeaa pohjamuodoltaan muista keskiaikaisista kirkoista. Runkohuoneen länsipää on kolmitaitteinen ja itäpäässä siihen liittyy kapeampi taitteinen kuori. Asehuoneessa on oviaukot itä- ja länsiseinällä, eteläseinällä on ollut ikkunan yhteydessä ulkoinen saarnaparveke.
Kirkossa on käytetty poikkeuksellisen paljon tiiltä seinämuurien yläosassa. Kuori-ikkunoissa ja eteläportaalissa on monimuotoiset tiiliprofiloinnit. Neljä pilariparia jakaa kirkkosalin kolmeen laivaan, joista keskilaiva on kaksi kertaa niin leveä kuin sivulaiva. Holvit ovat yksinkertaisia ristiholveja ja niissä sekä pitkittäisissä arkadikaarissa on joitakin primitiivisiä kalkkimaalauksia.
Kirkkosalin kiinteä sisustus on alkuperäiselle paikalleen 1960-luvun lopulla palautettua Pyhän Henrikin sarkofagia ja 1640 lahjoitettua saarnastuolia lukuun ottamatta selkeän moderni. Kirkon merkittävin kalleus on Piispa Maunu II Tavastin 1429 lahjoittama mustaa belgialaista kalkkikiveä oleva sarkofagi, joka on päällystetty piispa Henrikin elämää ja ihmetekoja kuvaavilla kaiverretuilla messinkilaatoilla.
Lisäksi kirkossa on Pyhää Henrikiä esittävä suurikokoinen veistos ja triumfikaareen kiinnitetty krusifiksi. Kirkon eteläpuolella oleva vaatimaton kaksikerroksinen kellotapuli on rakennettu 1759-1760 turkulaisen Matias Ledeniuksen johdolla. Nousiaisten pappila sijaitsee joen vastarannalla ja kirkolta sinne johtavat portaat ja silta.
Pappila on sijainnut samalla paikalla todennäköisesti 1200-luvulta lähtien. Päärakennus on rakennettu 1890. Talousrakennuksista yksi on yhteinen viereisen kirkon virkatalon tilanhoidosta vastanneen tilan kanssa.
