Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.
Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta
Miksi käydä täällä
Museosillat kuvastavat Suomen liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitystä 1700-luvulta nykypäivään. Enonkoskella kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan kivisillan ja nykyisen betonisillan molemmin puolin.
Katso: Tutustu Haminan Mullinkosken siltaan (1949): teräsbetoninen palkkisilta, 25,5 metriä pitkä, ja rakennetekninen edelläkävijä — ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.
Tietoa kohteesta
Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin. ENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin.
Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta. EURAJOEN Lapijoen kylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.
HAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa. JOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä.
Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta. JOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä. KIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut.
Siltatyyppi on nykyään harvinainen. KUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä. MUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta.
MUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista. MÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä.
Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan. NURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta.
Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede. NÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta.
Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia. PIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.
PYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta.
Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu. RAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.
RISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä. SONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta. TAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä.
Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. TAMPEREEN Aunessilta (1899) on yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta.